Huivi

 Asusteiden neulominen on ihanaa. Mitat eivät ole niin tarkkoja, työ tulee valmiiksi nopeasti, eikä talous kaadu lankahankintoihin. Huivi on minulle tärkeä asuste, käytän huiveja todella paljon niin ulkona kuin kaulakorun sijaan asusteena. Kesällä neulotut huivit vaihtuvat virkattuihin puuvillaisiin, tai kevyisiin kudottuihin valmishuiveihin. Nyt ei ole siis todellakaan ole mikään huivineulontasesonki, mutta esittelen silti viimeisimmän tekeleeni. Huivi on ajankohtainen nyt, sillä osallistun sillä Novitan järjestämään suureen huivikilpailuun, osallistumisaikaa on vielä toukokuun loppuun.

Osallistuin muutama vuosi sitten Anu Harkin luovan neulonnan kurssille, ja siellä opin yhdistelemään erilaisia pintoja, lankoja ja värejä luovasti – ohjeita tuijottamatta. Olen neulonut paljon,  mutta tällainen tiheyksien ja ohjeiden huomiotta jättäminen on välillä vapauttavaa!  Tämä tekniikka sopii hyvin huiveihin, näitä löytyykin jo kotoa monenvärisenä.  Erilaiset struktuurit tekevät huivista mielenkiintoisen, myös lanka vaikuttaa paljon. Puuvilla- villa, mohair- ja sekoitelankoja yhdistelemällä pintoihin saa erilaisia tyylejä. Turkoosi on lempivärini, ja tällä kaudella sitä löytyykin paljon lankahyllystä! Huivi on hyvä tapa päästä eroon jämälangoista, mutta houkutus on suuri ostaa useita uusia, toisiinsa sopivia sävyjä… Napit huivin toisessa reunassa lisäävät käyttötarkoitusta, huivia voi käyttää myös ponchona tai harteiden lämmittimenä. Vaihtelevat reunat sitoo yhteen virkattu kiinteiden silmukoiden kerros.