Syyskakkuja

Lehtien väriloisto on ollut tänä vuonna uskomaton. Aina syksyisin minulle tulee pakottava tarve ikuistaa ne värit jotenkin. Olen pohtinut syksynlehtien ikuistamista jollain tavalla, mutta värit ei vain tahdo pysyä lehdissä millään tavalla. Tänä syksynä ikuistin kauniit lehdet kakkuihin, toki nekin haravoitiin jo massuihin ja vain kuvat ovat enää todisteena!

Lehtikoristeiden teko on helppoa. Niitä voi tehdä marsipaanista tai sokerimassasta, itse suosin sokerimassaa. Isommista ruokakaupoista saa nykyään valmiiksi värjättyjä massoja, jos ei itse halua värjäillä. Itse ostan pastavärejä ja muitakin tarvikkeita joko Vispilänkaupasta tai Confetista. Laitoin siis vain yhteen könttiin palaset erivärisiä massoja ja kaulitsin sen ohueksi sekoittamatta värejä liikaa. Sitten vaan muotilla lehdet irti! Jos on aikaa, lehdet voi tehdä viikkoja aikaisemmin, ne voi myös jättää kuivumaan erilaisiin asentoihin. Foliosta voi helposti muotoilla erilaisia tukipaloja lehdille.

Ensimmäinen kakku on eräiden ihanien kaverusten 5v. synttäreille. Tähän kakkuun kokeilin tulostettua kakkukuvaa. Kaupoissahan on myytävänä erilaisia kakkukuvia prinsessoista ja spidermaneista, mutta niitä saa myös omista valokuvista. Pikaisen surffailun jälkeen päädyin tilaamaan niitä täältä. Kuva oli melko tarkka, ei maistunut juuri miltään, mutta toimi niinkuin piti. Ihan hauska lisäulottuvuus koristemaailmaan! Kakussa on tumma sokerikakkupohja ja välissä soseutettua banaania, suklaakastiketta ja suklaamoussea. Sain täyteidean livin Leila leipoo-ohjelmasta. Siinä suklaakastike tehtiin alusta pitäen itse, mutta oikaisin tässä laittamalla valmista pirkan suklaakastiketta tuubista, sellaista jäätelölle tarkoitettua siis. Hyvin toimi. Leila leipoo -ohjelmassa neuvottiin myös sivelemään banaanikerros sitruunamehulla, silloin banaani säilyttää värinsä. Omassa kakussani banaani ei juuri eroittunut muuten kuin maussa. Tämäkin oli varsin hyvä yhdistelmä mielestäni!

Tämä syyskakku on tehty Nina-tädin 50v. juhliin, onnea Nina ! Kakun sisällä on vaalea, pellille tehty kakkupohja kolminkertaisena. Välissä on kinuskimoussea ja jäisiä puolukoita. En ollut itse paikalla maistamassa, mutta oli kuulema hyvää! Tämä on kyllä suosikki mousseni, sen on suoraan kinuskikissalta lainattu. Toimii myös karpaloilla ja vadelmilla. Kun lisättävät marjat ovat jäisiä, ne eivät värjää moussea.

Taulu

 Haaveilen kodista, jonka seinillä on toinen toistaan upeampia itse tekemiäni taideteoksia, eri tekniikoilla, pieniä ja suuria. Jostain syystä, ne jäävät vaan aina toteuttamatta, kun aina on jotain tähdellisempää tehtävää. En tosin ole mielestäni kovin taiteellinen, työni ovat enemmän käsitöitä kuin taidetta. Mutta ei sillä niin väliä, itse tehty on aina hienompi kuin kaupasta ostettu!

Rakas Isäni täytti kesällä pyöreitä vuosia ja päätimme siskoni kanssa tehdä hänelle lahjaksi taulun. Taululle oli tilaus, sellainen tarvittiin heidän uutukaisen asuntoautonsa seinälle. Taulu ei siis voi olla kovin painava tai särkyvä. Niinpä päätimme tehdä kankaan, jonka kiinnitettäisiin styroxlevyn ympärille. Yhteistyö tällaisessa "taideprojektissa" voi olla hermoja raastavaa, kun molemmilla on eri näkemys siitä, mikä näyttää hyvältä. Pientä sanailua tarvittiin, mutta lopputulos miellytti molempien silmää.

Kuvassa on siis omenapuun oksa, taivasta vasten. Päätimme tehdä taivaan, eli pohjakankaan huovuttamalla. siihen on valittu monia eri sinisen sävyjä, merinovillaa ja silkkikuitua. Huovan pohjana oli valkoinen neulahuopalevy, joka peitettiin usealla kerroksella merinovillatopsia ja silkkikuituhaivenia. Emme ostaneet työtä varten mitään, vaan kaikki tarvikkeet löytyivät varastoista. :) Omenapuun oksa on tukikankaalla kiinnitetty ja ommeltu koneella kiinni huopaan. Omenankukat on huovutettu merinovillasta ja silkkikuidusta, kukkien vihreät keskustat ovat lasihelmiä. Lehdet oat vihreää puuvillakangasta. Huopa kiinnitettiin styrokslevyyn pienillä nuppineuloilla. Taulun koko on n. 30 x 65cm.

Pipoja pipoja pipoja...

Joka vuosi näihin aikoihin on käynnissä kuumeinen talviasusteiden päivitys. Mikä on tämän talven väri? Viime vuoden asusteet näyttävät hieman nuhruisilta ja vaikka ne tulisivatkin käyttöön tänäkin vuonna, on tehtävä ainakin yhdet uudet. Värimaailmaa miettiessäni huomasin että pipojen täytyisi sopia monenlaisten vaatteiden kanssa. Siitä tuli ajatus erivärisistä kukista. Inspiraationi väri- ja kuviomaailmaan olivat tällä kertaa uusi ihana desiqual-laukkuni ja -huivini. Niissä on runsas ja raikas värimaailma, samaa olen jäljitellyt pipoissani.

Pipon ulkonäkö on tietenkin tärkein asia. Käytännöllisyys on kuitenkin huomioitava myös. Neulotuissa hatuissa on se ongelma, että ne eivät pidä tuulta, ja voivat olla välillä liian kuumia ja kutittavia. Viime vuonna tein tyttärelleni kauniin palmikkopipon ja rakas siskoni ompeli siihen ystävällisesti vuoren trikookankaasta. Ei nyt ihan tuulenpitävää, mutta ainakin lämpimämpää! Varsinkin lapsille neulomani hatut eivät ole normaalissa pihakäytössä, vaan enemmänkin kyläily - ja kauppareissuilla. Aikuisella on eri juttu! 

Neulottujen hattujen silmukkamäärä on aina suuri pähkäilyn aihe. Pään ympärysmitalla ja langantiheydellä saa toki laskettua jonkinlaiset silmukkamäärän, mutta pipon tulisi olla kireä muttei liian. Myös valittu neulos vaikuttaa paljon tiheyteen. Joustinneule tai ainaoikein -neule joustavat, palmikot kiristävät jne. Useat neulokset myös löysistyvät käytössä, eli jos hattu on aluksi juuri sopiva, todennäköisesti pian se on vähän liian löysä. Parhaiten silmukkamäärän saa selailemalla neulelehtiä. Isommassa hatussa on 108 silmukkaa, lankana Novitan Nalle. Lapsen hatussa on 92 silmukkaa.

Parantaakseni hatun käytännöllisyyttä, neuloin hatun reunaan käänteen puuvillalangalla, näin ihoa vasten tuleva osa hatusta on puuvillaa, eikä villaa. Samalla myös korville tulee kaksinkertainen, lämpimämpi neulos. Reuna on tehty yhdellä *langankierto, 2 oikein yhteen* -kierroksella. Jos pitsireuna näyttää liian "tyttömäiseltä", reunaerotuksen voi tehdä myös nurjalla kierroksella.

Löysin vähän aikaa sitten helpon ohjeen ihanaan virkattuun kukkaan. Ohje löytyy täältä. Lankaa vaihtamalla kukista saa erikokoisia, tein todella ohuesta langasta virkatuista kukista korvakorutkin kovettamalla kukat erikeeper-vedellä. Sovelsin ohjetta pieniin kukkiin, karkeasti sanottununa yksi kerros jätetään vain pois.

Lämmintä syksyä!