Kinuskia, kanelia ja puolukkaa

Tällä viikolla sain tehdä kakun erään upean kollegani eläkejuhliin. Emme ehtineet pitkään työskennellä yhdessä, mutta sitäkin onnellisempi olen, että ehdin tutustua tähän ihanaan ihmiseen <3 Kakku sinällään ei ollut mikään taidonnäytös, töissä ruokatunnilla koristeltu. Mutta kakunkoristelu voi olla myös nopeaa ja helppoa!

Olen jo pitkään suunnitellut ison liljamuotin ostamista, ja nyt  sain sen viimein. Isot muotit maksavat yleensä alle 10 €, mutta kestävät kyllä huolellisessa käytössä. Muotin kanssa kukkien tekeminen on tosi helppoa. Vähän kuin pipareita leipoisi! Käytän kaupan valmista sokerimassaa, niitä saa nykyään monenvärisiä ruokakaupoistakin. Sokerimassaa kaulitaan tomusokerin avulla, itse käytän ikeasta ostettua leivonta-alustaa alla. Jos haluaa kukalle kolmiulotteista muotoa, sen voi jättää kuivumaan haluamaansa asentoon pariksi päiväksi. Tähän tarkoitukseen on myytävänä valmiita muotoja, mutta muotoutuva folio käy tähän tarkoitukseen yhtä hyvin. Muotoilin foliosta donitsin muotoisia rinkuloita, ja laitoin sokerimassasta painetun kukan keskelle. Kukat kuivuvat muotoonsa parhaiten ilmavasti, minulla on usein hyllyn päällä tarjotin, joka on vuorattu leivinpaperilla ja kuivuvat koristeet siinä. Ennen tarjoilua sivelin näille liljoille kullanväristä tomuväriä, ja kiinnitin sokerikuorrutteella kullanvärisiä pallo-kakunkoristeita. Ei ne nyt ihan oikean liljan näköisiä ole, mutta tyylikkäitä silti. Kakun pursotukset on tehty perinteisellä tähtityllalla. 

Kakun välissä on kinuski-puolukkamousse, jota on tuunattu sesongin mukaan kanelilla.  Kanelin maku oli vähän liian voimakas, taisin laittaa sitä hieman liian runsaalla kädellä. Ei se pahaa ollut, mutta kinuskin maku jäi hieman taustalle. Kakkupohjana on 3x vaalea kääretorttupohja. Pienempään kakkuun valitsisin kyllä täyteläisemmän kakkupohjan, Kääretorttupohjan hienous on sen muodossa, siitä saa helposti leikattua eri muotoja, ja tehtyä myös isoja kakkuja. Leivontakaupoissa myytävät reunakalvot ovat hyviä apureita kakkujen kokoamisessa. Niiden avulla voi tehdä kakkulle "seinät", joiden avulla täyttäminen onnistuu paremmin ja reunoista tulee siistit. 

Kinuski-puolukka-kaneli -mousse (ohje yhteen väliin)

1,5 dl kuohukermaa

1,5 dl fariinisokeria

0,5 -1 tl kanelia

1,5 dl vispikermaa

100g maustamatonta tuorejuustoa

(liivatelehtiä tarpeen mukaan!)

1,5dl jäisiä puolukoita

kieuhauta kuohukerma ja fariinisokeri mielellään jo täyttämistä edeltävänä iltana. Lisää valmiiseen kinuskiin kaneli. Anna kylmentyä jääkaapissa. 

Vaahdota kylmä kinuskikerma. Vaahdota myös toinen kerma, ja yhdistä tuorejuusto ja lopuksi kinuskikermavaahto. Jos seos tuntuu kovin löysältä, tai jos kakun ominaisuuksian takia moussen pitäisi olla jämäkämpää, lisää 1-2 liivatelehteä veteen liotettuna. Itse pyrin aina minimoimaan liivatelehtien käyttöä, koska ne vievät aina makua pois! Lisää jäiset puolukat mousseen vasta kakun täyttövaiheessa. Silloin puolukat eivät värjää moussea.

Ihania eläkepäiviä Sirpa! :)

Vanhaa uudella tavalla

Kovetusharrastus jatkuu! Vanhoja Kauneimmat Käsityöt-lehtiä lukiessani sain täydellisen idean, jota piti päästä heti kokeilemaan käytännössä. Lehdessä oli siis virkattuja ja neulottuja pitsiliinoja, joita tehtiin ennen pöytäliinoiksi. Lumihiutalefiiliksissä mietin, miten ohje taipuisi paksumalla langalla neulottuna. Ohje jota käytin, on siis neulotun pitsiliinan ohje, joka ohjeenmukaisella langalla tehtynä on kooltaan n. 22cm. Innostus oli niin suuri, että tähän hätään ei ehtinyt lankakauppaan, vaan oli mentävä niillä mitä kaapeista löytyy. Ja sieltähän löytyy.... :) Käytin työhön luonnonvalkeaa 7 veljestä lankaa ja valkeaa Novita Säde -paljettilankaa, Valmiin työn ympärysmitta on n. 60cm. Kovetuksen tein kylppärin lattialla vahaliinan päällä. Sivelin lakkaa yhden kerroksen kerrallaan molemmille puolille. Lakan laittaminen nihkeälle villalle ei ollutkaan niin helppoa kuin puuvillalle. Työ kuivui monta päivää, mutta lopputulos oli hyvä!

Seuraaksi kiinnitin 40 led-lampun sarjan työn taakse lamppu kerrallaan ohuella rautalangalla. Ja sittn ripustus naulaan pianon yläpuolelle. Voila! Ajattelin ensin, että työssä on oltava jonkinlainen kehikko, mutta menee se näköjään näinkin! :) Tykkään!

Pientä virkkausta

Muistatteko Frendeistä, kun Phoeben velipuoli kertoi harrastuksensa olevan erilaisten asioiden sulattaminen? Viime aikoina minua on kiinnostanut asioiden kovettaminen.. :) Kaikki alkoi siitä, kun ostin askartelukaupasta Powertex -nimistä kankaankovetusainetta. Olen aiemmin jo kovettanut pieniä virkattuja pyörylöitä erikeeperillä, mutta jälki olisi voinut olla mielestäni siistimpi. Kesällä innostuin taas isoäidinneliöistä Novitan uusien ja kivanväristen puuvillalankojen ansiosta. Parilla kerroksella virkattuna kappaleista ja tekstiililakalla kovetettuna neliöistä tuli kauniita koruja.

Alemmassa kuvassa lakatut kappaleet roikkuvat kylppärissä kuivumassa. Purkissa neuvotaan kastamaan kovettava kangas lakkaan. Itse laitoin lakkaa pakastusrasiaan, ja pyörittelin kappaleet pienessä määrässä molemmin puolin. Siveltimen kanssa kannattaa poistaa liika lakka, niin virkatun pinnan reiät pysyvät auki.

Turkoosien korvakorujen lanka ei ole parasta mahdollista tähän tarkoitukseen, kiiltävä ja kierteinen lanka sopii parhaiten. Pinterestistä bongasin myös ompelulangasta virkattuja koruja, Sitäkin voisi kokeilla!

Oma Koppa -blogista löysin syksyllä kauniita virkattuja vaahteranlehtiä, joista tuli kauniita koristeita kranssiin. Pienet kappaleet valmistuvat nopeasti! Talveksi olen jo alkanut virkata erilaisia lumihiutaleita, ehkä laitan niitä ulos terassille äitini tekemään havuasetelmaan.. Powertex-purkissa ei luvata säänkestoa, mutta ehkä sateensuojassa ne säilyvät. 

Asusteita syksyksi!

Syksyllä ilmojen viilettyä minut valtaa pakottava tarve neuloa uudet asusteet talveksi. Nykyään kaulaliinat ovat vaihtuneet käteviin tuubikaulureihin. Nämä asusteet ovat tilaustyö ystävältä, ja näihin oli langat valmiina, sekä ajatus pipon mallista. 

Tein viime talvena muutamia pipoja samalla tekniikalla, ja niitä toivottiin lisää. Pipo on neulottu tasona neuloen aina oikeaa niin, että toisesta reunasta vähennetään koko ajan silmukoita, ja toiseen reunaan lisätään. Kappaleesta tulee siis täysvino,ja siitä syntyy raidoitus. Ainaoikea on nerokas pinta erityisesti paksulla langalla neulottuna, se on joustava, rouhea ja muhkea. Ja tietenkin helppo! :) Ohje on muokattu novitalta, ohje löytyy mm. täältä.  Neulomani pipon lankana on kolminkertainen, merkistä en ole ihan varma, mutta tiheydeltään n. 24s/10cm. Tuubikaulurissa lanka on kaksinkertaisena. Asusteet on viimeistelty Lentävästä Lapasesta ostetuilla kookos-napeilla ja virkatuilla yksityiskohdilla. 

Virkattu kukka

1krs. Virkkaa 35 kjs 

2krs. Tee 1p viidenteen kjs:aan koukusta laskien, * 1kjs, jätä väliin 1 kjs (1 p, 1 kjs, 1p) seuraavaan kjs:aan; toista *:stä krs loppuun.

3krs. 3 kjs, 5p ensimmäiseen kjs-kaareen. *1 ks seuraavaan kjs-kaareen, 6p seuraavaan kjs-kaareen; toista * :stä, lopuksi 6p viimeiseen kjs-kaareen. (16 simpukkaa)

4krs. Päätä lanka niin, että siihen jä pitkä häntä kukan päättelemistä varten, ja asettele kukka spiraalimaisesti haluamaisi kokoisesti, ja ompele kerrokset yhteen. Ompele nappi tms. keskelle. HUOM!! Kukan kokoa voi muuttaa haluamakseen vaihtamalla ensimmäisen kierroksen silmukkamäärää. Riittää, että silmukkamäärä on pariton.

Halloween-synttärit

Poikani on syntynyt pyhäinpäivänä, ja jostain syystä synttäreistä tulee aina halloween-teemaiset. Ja miksikäs ei, kyllähän hämähäkit, hirviöt ja muut pelotukset sopii hyvin kuusivuotiaan mielenmaisemaan! :) 

Kakusta päätettiin tehdä tänä vuonna hämähäkki-tyylinen. Jotenkin uniikit ideat oli aika vähissä tämän kakun suhteen, niimpä koristelusta tuli aika yksinkertainen: Valkoinen kaulittu sokerimassa, johon on maalattu mustalla pastavärillä hämähäkinseitti. Koristehämähäkit on tehty kick-patukoista ja lakumatoista. Silmien valkoinen osa on sokerimassaa. Kick-patukka on helppoa muotoilla, ja se on sen verran tahmeaa, että mitään liimausainetta ei erikseen tarvita. Hämähäkit ovat aika naivistista, itse asiassa ne ovatkin siskontyttöni tekemiä! Mutta itse ainakin tykkään enemmän tuollaisista vähän hassuista spaikeista..

Kakun sisästä ei olekaan nyt kuvaa, se meni niin nopeasti! ;) Kakkupohja on perinteinen 6 munan sokerikakkupohja, ja yhdessä välissä on suklaamoussea, ja toisessa lakumoussea. Täytyy sanoa, että toimii!! 

Ohjeet tulee tässä:

Suklaamousse:

2,5dl vispikermaa

100g vaniljatuorejuustoa

100g tummaa suklaata

Vaahdota kerma. Sulata suklaa ja yhdistä se ensin juuston, ja lopuksi kerman kanssa. 

Lakumousse:

150g kick-patukoita 

1,5 dl kuohukermaa

1,5 dl vispikermaa

100g maustamatonta tuorejuustoa

Pilko ja sulata kick-patukoita teflon-kattilassa kuohukerman kanssa. Lämmitä pienellä lämmöllä, kunnes patukat ovat sulaneet kermaa. Jäähdytä kunnolla (itse annoin olla yön yli jääkaapissa). Vatkaa tehty seos kylmänä, ja toisessa astiassa vispikerma. Yhdistä lopuksi kaikki ainekset.

Toinen kakku, suklaa-rommirusinakakku on enemmän aikuiseen makuun. Tein siihen brownie-pohjan, ja täytteeseen tulee tummaa rommia. En muista mistä olen ohjeen löytänyt, se on kopsattu vuosia sitten reseptikirjaani, mutta nyt se pääsi vasta kokeiluun. Brownie-pohja on suoraan kinuskikissalta, se löytyy täältä. 

Suklainen rommirusinakakku

Tee ensin brownie-pohja irtopohjavuokaan. 

Täyte: 

150g tummaa suklaata

2 keltuaista

3 rkl tummaa rommia

1 dl korintteja + 1/2 rkl rommia

2 valkuaista ja 1 rkl sokeria

3 dl vispikermaa

1dl sokeria

5 liivatelehteä

0,75 dl kuumaa vahvaa kahvia

Sekoita kupissa korintit ja 1/2 rkl rommia ja anna maustua hetki. Liota liivatteet kylmässä vedessä. Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Sulata suklaa mikrossa, lisää joukkoon keltuaiset ja sekoita tasaiseksi. Mausta seos rommilla. Vaahdota valkuaiset ja 1 rkl sokeria kovaksi vaahdoksi. Vaahdota vispikerma, lisää joukkoon sokeri ja rommilla maustetut korintit. Sulata liivatteet kuumaan kahviin ja lisää ohuena nauhana kermavaahtoseokseen. Yhdistä suklaaseos ja valkuaisvaahto varovasti ja yhdistä lopuksi kaikki ainekset. Hyydytä seuraavaan päivään. Kakun maku on parhaimmillaan parin päivän päästä!

Tein browniepohjaa vähän ylimääräistä, ja osa siitä pääsi matojen mullaksi lasiastiaan. Hauska idea, moni vähän epäili ennenkuin uskalsi maistaa! :)

Illalla juhlien jälkeen kysyin päivänsankarilta, oliko hän tyytyväinen juhliin ja kakkuun. Hän kuulema oli, mutta kakun päällä olisi pitänyt vielä olla jäätelötötteröitä ja karkkeja. Seuraavana päivänä meille oli tulossa vielä yhdet vieraat, ja päätin tehdä pikkumiehen onnelliseksi. Tarjolla oli jäätelöä, ja sankarin itsensä koristelema annos tötteröillä ja runsaalla karkkikuorrutuksella. Hyvää oli sekin. :)

Mekon tuunausta virkkaamalla !

Se taisi olla kesäkuun ensimmäinen maanantai, se viimeinen hellepäivä ennen juhannusta. Hain postilaatikosta Juju-kirjakerhon kuukauden kirjan OmA koppa, kirjoittanut Virpi Marjaana Siira. Istuin puutarhamme lepotuoliin, katsoin kun lapset hyppivät trampoliinissa, ja avasin kirjan. Virkattuja ympyröitä, niistä kirja kertoo. Ympyröitä, palloja, ympyröistä koottua pintaa, kaikkea. Kirja ei anna valmiiksi pureksittuja ohjeita, vaan haastaa kokeilemaan. Kirjan lukemisen jälkeen ympyrät tulivat uniin, useat ympyränvirkkausprojektit olivat mielessä koko ajan. Siira on kehitellyt myös simppelin kirjaamismenetelmän virkkausohjeille, sillä on mielestäni hyvä havainnoida virkkauksen etenemistä! Suosittelen kirjaa niin aloittelijoille, kuin pidempäänkin virkanneille. Kerrassaan hullaannuttava kirja <3

Ensi helpotukseen kirjan inspiroimana syntyi tämä tuunattu kesämekko. Mekko itsessään on valmiina ostettu trikoomekko, joka kuin odotti tuunausta! Olen jo pitkään suunnitellut vaatteiden tuunausta virkkaamalla, mutta se on tuntunut niin vaikealta ilman tarkkoja ohjeita. Mutta tällainenhan on ihan helppoa! Ympyrät syntyvät nopeasti, jonkun taisin tehdä työmatkalla junassa. Virkatessa ympyrät voivat olla toiset hieman liehureunaisia, joidenkin reunat alkavat kireyttään jo nousta. Mutta kun ympyrän kastelee ja pingottaa muotoonsa nuppineuloin pehmeään alustaan, siitä tuleekin täydellinen!

Virkkasin ensimmäiseksi takana olevan ison ympyrän. Sen tekeminen alkaa pienistä pylväillä virkatuista ympyröistä, jotka liitetään yhteen kuten ketju. Tämän ympyrän ohje on suoraan kirjasta. Muut ympyrät ovat sovellettuja eri ohjeista, tätä tehdessä etsin paljon virkkausohjeita pinterestistä, koukuttava paikka sekin.. Ympyrät on virkattu Novitan Kaste -langalla, ja ommeltu ompelukoneen joustotikillä kiinni. Tämä on uusi suosikkimekkoni. :)

Virkkauksiin!

mekkoja mekkoja mekkoja!!

Edellisen mekkopostauksen innoittamana päätin kaivella kaappien kätköistä muitakin tyttäreni mekkoja. Kun hän syntyi, ihmettelin neulelehtien niukkaa tarjontaa vauvojen mekko-ohjeissa. Silloin minulle kerrottiin, että vauvoja ei yleensä pueta mekkoihin ja että ne ovat epäkäytännöllisiä. Pah, sanon minä! Tyttäreni on pukeutunut mekkoihin vauvasta saakka, ja rakastaa niitä kuten äitinsäkin. Vauvat voi hyvin pukea mekkoihin, toki kevyet puuvillaiset ovat parhaita, eikä kannata tehdä kovin pitkää, ettei liikkuminen vaikeudu. Pikkumekot syntyvät nopeasti, vaikkakin ohjeita on tosiaan hankala löytää, ainakin sellaisia kivoja.. :) Mutta esimerkiksi villatakkien ohjeistakin saa hyviä viitteitä mekon neulomiseen. Voit tehdä mekon esimerkiksi niin, että neulot villapaidan etu- ja takakappaleen ohjeen mukaan, yhdistät kappaleet, ja poimit helmasta silmukat uudelleen puikolle ja teet helman. Helman leveys riippuu siitä, kuinka usein lisäät silmukoita. Oman systeemin voi keksiä ihan omasta päästä, mikään ei ole kiellettyä! J

Raidat

Näissä mekoissa näkyy hyvin oma mieltymykseni väreihin. Kirjoneuleen neulominen tekee neuleesta puolet paksumman kuin normaalista neuloksesta. Kirjoneule ei myöskään jousta yhtä hyvin. Siksi näissäkin mekoissa on päädytty usein raitaan. Myös raidoittamisessa on muutamia huomioitavia seikkoja. Inhoan yli kaiken päättelyä, varsinkin jos pääteltäviä lankoja on paljon.  Jos siis mekossa on raitoja, ja paljon erilaisia värejä, kannattaa varmistaa, etteivät lankajuoksut nurjalla puolella tule liian pitkiksi. Mekoista pienin on mielestäni paras, mallinsa ja väriensä puolesta. Sitä on toki käytettykin vain muutaman kerran kun se on niin pieni! Koko on muistaakseni n. 68. Violetti-vihreä raitamekko on neulottu Novitan Miami-langasta. Se on kestänyt hyvin pesua, ja on mukavaa ja joutuisaa neuloa. Itse asiassa minulla odottaa kaapissa iso kasa eri värisiä miami-lankoja johonkin ihanaan tunikaan itselleni! Mitä ihanaa niistä keksisikään??? J

Kesäkassi!

Rakastan laukkuja yli kaiken! Kesällä voi käyttää erilaisia laukkuja kuin talvella. Kesällä laukut ovat keveitä värikkäitä ja sellaisen voi tehdä helposti itse. Kesäkassiin ei tarvitse vetoketjua tai muita hienouksia. Olen ommellut moneen itsetehtyyn kesäkassiin vuoren puuvillakankaasta, ja tehnyt jonkun yksinkertaisen taskunkin. Valmiita kassin kahvoja saa ostettua askartelukaupoista. Hyviä löytöjä voi tehdä myös kirpputoreilta, tai omia vanhoja laukkuja uusimalla. Vanhassa, jostain syystä käyttämättä jääneessä laukussa voi olla täydellinen hihna uuteen laukkuusi ! 

Ruskeaan ja valkoiseen laukkuun on virkattu ihanaa ananas-pitsiä. Turkoosi laukku on virkattu pelkillä pylväillä. Valkoinen laukku on yhdistetty kahvoihin viimeisellä kierroksella virkkaamalla kerros kiinteitä silmukoita kahvojen ympärille. Ruskeaan kassiin ompelin vuoren värjätystä ruskeasävyisestä kankaasta. Ompeleet eivät ole ihan suorat, mutta ei sillä tässä kohtaa ole niin väliä.. :D Laukun sisään on ommeltu myös virkattu tasku. Taskut kannattaa ommella kiinni vuoreen ennen kappaleiden yhdistämistä!

Viimeistelin viime vuonna opintoni Hämeen ammattikorkeakoulussa, ja viimeisinä kursseinani opiskelin kudontaa. Musta laukku on kudottu tuolla kurssilla. Laukussa on sidoksena kärkitoimikas ja loimena on musta kalalanka. Kuteena on käytetty videonauhaa ja mustaa hamppunarua. Yhdistelmä on mielestäni upea! Kiiltävä videonauha ja rouhea hamppunaru ovat kiva yhdistelmä. Laukku on ommeltu laukun muotoon jälkeenpäin, ja siihen on ommeltu vuori. Hihnat ovat kangaskaupasta ostettua mustaa kanttinauhaa. 

 

Kesämekkoja

Keväällä julkaistiin Novitan uudet kesälangat, Huvila ja Kartano. Langassa on ihanat kirkkaat värit, ja se on innostanut minua kaikenlaisiin käsitöihin. Näin suloiset värit suorastaan huutavat tulla esitellyksi monivärisissä neuleissa. Ajatuksissa hyppivät isoäidinneliöt, hexaconit ja kaikenlaiset väri-iloittelut, lähin virkkaustekniikalla. 

Olen opetellut kevään aikana myös Pinterestin käytön ja sitä suosittelen kyllä kaikille käsityön ystäville! Houkuttavia ja koukuttavia kuvia eri aiheista voi hakea suomen- tai englanninkielisillä hakusanoilla, toki muillakin kielillä. Ja huh, mitä ihanaa ihmiset ympäri maailmaa osaavatkaan tehdä!! Pinterestin kautta löysin muutaman mielenkiintoisen mekkomallin, sellaisen jota ei tehdä perinteisesi  etu- ja takakappaleittain, vaan joka alkaa muodostua esimerkiksi isosta ympyrästä, jonka keskipiste on selässä ja reunat yhdistyvät eteen. Yksi malli löytyy täältä. Täydellisiä lankoja odotellessa tein pian 4-vuotiaalleni tyttärelleni pari mekkoyritelmää. Ne valmistuvat niin paljon nopeammin kuin itselle tulevat! 

Ensimmäinen mekko on muunnettu jostain Moda-lehden ohjeesta. Vaikka olen omasta mielestäni melko hyvä lukemaan ohjeita ja virkkaamaan, tähänkin mekkoon tuli muutama amatöörimäinen virhe! :D Se pitää mielen nöyränä, hyvä niin.. Helman reikäkerroksella pitäisi olla puolipylväitä, mutta itse virkkasin reteästi kokonaisia. Lopputuloksessa on toki aivan sama kumpia pylväitä käyttää, mutta tähän pitää olla jonkinlainen vuori tai kunnon legginsit alla, että ei ihan läpi näy! Olin jo virkannut molemmat kappaleet, kun huomasin, että pinkistä alueesta puuttuu pari kuviokerrosta. Laiskana ihmisenä en jaksanut purkaa, joten leikkelin mekon kahteen osaan saksilla, tein tarvittavat lisäkerrokset ja virkkasin kappaleet takaisin yhteen. Yhdistäminen onnistui melko hyvin, lopputuloksesta sitä ei huomaa. 

Toinen mekko on tehty omasta päästä. Tai ei ihan täysin, tein keväällä itselleni samantyyppisen tunikan Novita rose mohair ja nalle -langoista, ja tunika on ollut suosikkivaatteeni! Esittelen sen blogissa syksymmällä.. Tässä mekossa halusin leikitellä väreillä, enkä tylsistyä tekemällä kahta samanlaista kappaletta. Siispä etu- ja takakappale ovat erilaiset! Mitäs tykkäätte? Mekosta puutu vielä napit olalta. Olen huomannut, että noissa pikkutyttöjen mekoissa kannattaa laittaa napit olalle, vaikka tekisi ohjeenkin mukaan, kaula-aukko tuppaa jäämään niin pieneksi, että pää ei meinaa mahtua läpi!

Ruusuja äidille

Ruusukakku

Äitienpäiväkakkupostaus on pahasti myöhässä. Mutta niitä juhlia on kiva muistella vielä näin kesäkuussakin! :)

Äitienpäivää juhlittiin meidän perheessä tänäkin vuonna isolla porukalla, mukana oli monta upeaa äitiä. Äitienpäiväkakun idea löytyi tänä vuonna jo kauppoihin tulleista mansikoista. Mansikat ovat kovasti meidän perheen mieleen, niinkuin varmasti monen muunkin. Tähän kakkuun mansikka sai lisätwistiä kirpeästä sitruunasta ja limestä. Valion maustettu rahka valkosuklaa-lime on raikas lisä kakun täytteeksi. Lime- ja sitruunamehua on täytteessä ja pohjan kostukkeena. Mansikoita on sekä tuoreina, sekä soseutettuina täytteessä. Kokonaisuus on varsin raikas, eikä liian makea! Suunnittelin aluksi laittavani valkoiseen täytteeseen valkosuklaarouhetta, mutta monen vieraan laktoosivaivojen takia jätin sen pois. 

Ruusupursotus on ollut jo pitkään to do-listalla, nyt se pääsi vihdoin kokeiluun. Inspiraatio löytyi täältä.  Kerman joukkoon on lisätty tuorejuustoa vaahdon jämäkkyyden lisäämiseksi. Kakku sivellään kauttaaltaa kermavaahdolla ennen pursotusta. Pursotukseen käytetään Städterin 14 mm tähtityllaa. Se on sellainen tylla, joka kannattaa hankkia, sillä saa hyvät peruspursotukset kakkuihin ja muffinseihin! Kakkuun on suihkutettu lopuksi myös helmiäissprayta, se näkyy huonosti kuvassa. Värikkäällä spraylla saisi lisättyä kivasti kolmiulotteista vaikutelmaa!

Ruusukakku

5 munan sokerikakkupohja, leikattuna 3 osaan
Kostutus: vedellä laimennettua sitruunamehua

1. täyte (valkoinen täyte):
2,5 dl vispikermaa
1 prk valkosulkaa-limerahkaa
(100 g valkosuklaaruohetta)

Laita ensimmäiseen väliin kostutuksen jälkeen puoliksi leikattuja mansikoita, sen jälkeen täyte.

2. täyte (vaaleanpunainen täyte):
2,5dl vispikermaa
1 prk valkosuklaa-limerahkaa
1 pieni rasia pakastettuja mansikoita soseutettuna
1 liivatelehteä
2 rkl limemehua

Keväinen synttärikakku

Appelsiini-suklaakakku

Tänä pääsiäisenä matkasimme rakkaaseen mummolaan, jossa riitti touhua ja toimintaa koko perheelle. Ihanan pääsiäisen kruunasi äitini syntymäpäivä, jonne sain tehdä kakun. Äiti sai lahjaksi mm. reissun syyskuun kädentaitoristeilylle laatutyttärien kanssa. Viime syksynä teimme ihanan reissun, ja siitä on tehtävä perinne! 

Kakun täytteitä mietittiin pitkään ja hartaasti. Naisen kakussa on tietenkin oltava suklaata. Sen lisäksi haluttiin jotain raikasta, sitrusmaista, keväistä. Päädyimme appelsiinin ja tumman suklaan klassiseen liittoon. Appelsiinimoussekin maistui oikeasti appelsiinille. Laitoin mousseen 2 appelsiinia, joista irroittelin hedelmälihat ja soseutin. Soseesta siivilöin vielä pois turhan mehun, joka käytettiin kostukkeeksi. Vähän jouduin käyttämään kaupan appelsiinimehua jatkeeksi. 

Kuorrutteeksi tein suklaamassan valkoisesta suklaasta. Suuri ajatukseni oli tehdä massaan pintakuviointi pitsiliinalla, samaa tekniikkaa käytetään esim. savitöissä. Tämä ei onnistunnut aivan täydellisesti, tuotekehittelyä on vielä tehtävä! :) Kaulitsin siis ensin massan, jonka jälkeen painoin liinan kuorrutteen päälle. Kaulitsemalla liina likkui paljon, siispä painelin liinan kuviot käsillä kuorrutteeseen. Pyöreä kuviointi menetti hieman muotoaan siirtovaiheessa, valmiin kakun pinnalla kuvio näytti kirkoveneeltä.. :( Myös pitsiliinani oli ehkä turhan pienireikäinen, isommilla kuviolla olisi saanut selkeämmin struktuurin pintaan. Mietin myös, voisiko pitsiliinan painella valmiin kakun päälle, silloin kuvio ei muokkautuisi siirrtämisestä. Täytyy kokeilla! Kuorrutteen voisi myös viimeistellä helmiäissprayllä, nyt sellaista ei ollut saatavilla. Vaatimattoman kuvionnin päälle piti keksiä lisää kuviointia, joten kuvioinnit synnytettiin kaapista löytyvillä tarvikkeilla!  Jälkeenpäin ajateltuna kuviointi on aika samanhenkinen kuin Lotan kakussa. Kaiken kaikkiaan, kakku oli HYVÄÄ, suosittelen! :)

Appelsiinimousse:

2,5 dl vispikermaa
200 g appelsiinituorejuustoa
2 appelsiinin hedelmälihat, joista mehu on siivilöity pois
2 appelsiinin kuoriraaste
2 rkl sokeria

Suklaamousse:

2,5 dl vispikermaa
100g vaniljatuorejuustoa
130 g tummaa suklaata

Kostutus:

2 appelsiinin mehu + jatkeeksi valmista appelsiinituoremehua

Valkosuklaakuorrute (Lähde: Kinuskikissa)

200g valkosuklaata
2 dl vaaleaa siirappia
4 dl tomusokeria

Suklaakuorrute tehdään kattilassa, kuorrutusta edeltävä päivänä. Mikä tahansa suklaa sopii. Sulata suklaa mikrossa. Lämmitä siirappia kattilassa niin, että siirappi notkistuu. Älä keitä. Yhdistä siirappiin sulanut suklaa ja  siivilöity tomusokeri. Sekoita tasaiseksi jälkilämmöllä. Laita valmis massa leivinpaperilla päällystettyyn astiaan jääkaappiin. Kaulitse tomusokerin avulla. 

Kolmiohuivi

Säiden lämmetessä alkaa kaipaamaan kaulaan kevyempää kaulahuivia. Kevyt pitsineulos on nopea tehdä isommilla puikoilla, kuin ohjeissa suositellaan. Liukuvärjätyt langat ovat kivoja siinä suhteessa, että työhön saa raitoja ilman ärsyttävia langanvaihtoja ja päättelyitä. Monessa liukuvärjätyssä langassa yhtä väriä on vaan liian pieni pätkä, ja varsinkin isompaa työtä neuloessa neuleesta tulee liian kirjava. Langat tähän huiviin löysin kädentaitomessuilta, huivin materiaalien hinnaksi jäi mukavat 8€.  Huivi on tehty 4 puikoilla. 

Kolmiohuivi aloitetaan pitkän sivun keskeltä muutamalla silmukalla, ja joka toinen kerros lisätään työhön 4 silmukkaa, kaksi keskellä ja 1 molemmissa reunoissa. Etsiskelin netistä ohjetta kolmiohuiviin, ja ullaneuleen sivuilta löysinkin oman arkiston erilaisille kolmiohuiveille. Kätevää! Yksi innoittaja on myös Järvenpään lankakaupasta, Lentävästä lapasesta saatu idea Multnomah-huivista, ohje löytyy mm. täältä.  Tässä huivissa loppuosan aaltopitsi on samantyylinen kuin multnomah-huivissa, muuten ohje on sovellettu eri ohjeista. Aika kiva siitä tuli, tykkään! Lankaa huiviin meni n. 120g. 

Kimallusta ja turkoosia

Tädin pieni rakas Lotta on jo hurjan iso tyttö ja täytti taannoin 10 vuotta, hui! Lotta osallistui jo kovasti synttärikakun suunnitteluun, ja suunnitelmat vaihtuivatkin useaan otteeseen... Mutta se suotakoon sankarille!  Koristeiden suhteen Lotalla oli selvät sävelet värien suhteen, turkoosia ja valkoista, blingblingiä unohtamatta. Niinpä päällys päätettiin tehdä turkoosista sokerimassasta, ja koristeet samoin. Kukat on spreijattu helmiäissuihkeella, joka kyllä viimeistelee upeasti koristeet, samalla häviävät pienet pintavirheet! 

Kakun välissä on Mansikkamoussea ja Mariannemoussea, pohjana vaalea tavallinen kakkupohja. Idea tähän syntyi Bellebaien houkuttelevasta juustokakusta. Kakku oli hyvää, aika "tavallista". Maistuu myös lapsille! Mariannemoussessa on taas se sama vanha valitukseni, siitä ei saa laktoositonta. 

Mansikkamousse: 

2,5 dl vispikermaa
100g vaniljatuorejuustoa
soseutettuja mansikoita
pari rkl sokeria ja vaniljasokeria

Mariannemousse:

2,5dl vispikermaa
100g vaniljatuorejuustoa
1 rkl sokeria
pss mariannerouhetta

Tämän sokerikuorrutteen kaulitseminen oli todellinen tuskien taival. Vasta kuukausi sitten opetin kuorrutteen kaulitsemisen salat siskolleni, joka teki ensimmisestä kakustaan täydellisen. Paineet olivat siis jo valmiiksi melkoiset.. :) Kaulitsin massaa varmaan puoli tuntia, tuntui, että se ei litisty yhtään! Massa ei varsinaisesti ollut liian kuivaa, sellaista, kun vanhoista massoista tulee pidemmän päälle, se oli vaan KOVAA. Sain silicon-päällysteisen kaulimeni rikki, ja yritin vielä uudestaan siskon marmorikaulimella. Kaulitsin toisen puolituntisen, hiki päässä. Minähän en epäonnistu, tai luovuta! Levy ei loppuvaiheessakaan kauliintunut hyvin, niinkuin yleensä. Siirsin levyn vielä kakun päällekin ja yritin levittää sitä siinä riittävään kokoon. Siinä kohtaa luovutin. Ajattelin, että vaikka saisinkin kuorrutteen jollain tavalla siistiksi, se ei välttämättä olisi hyvänmakuinen tai helposti leikkaantuva. Sisko toi kaupasta uuden massan, jonka tällä kertaa värjäsin itse. Kaulitsemiseen meni ehkä 5 min ja vartissa kakku oli kuorrutettu. Ensimmäisessä massassa oli  siis varmasti jotain vikaa. Älä siis heti epäile itseäsi, jos kaulinta ei onnistu. :) Tärkeissä kakuissa kannattaakin olla aina varmuudeksi ylimääräistä massaa kaapissa! 

Kranssi

Talvinen ovikranssi sai poistua vihdoin ovesta, kun tilalle pääsi isoäidinneliöistä virkattu kranssi. Idea on lähtöisin viimeisimmästä Suuri käsityökerho-lehdestä. Yhden pienen neliön virkkaa nopeasti, neliö koostuu tässä tapauksessa kolmesta virkatusta kerroksesta. Virkkaus oli siis nopeaa, mutta päättely ja ompelu sitäkin puuduttavampaa, puuh! Pohjana on pyöreä ja pullea styroks-rengas, askartelukaupan keskikokoa. Tuollaisia tarvikkeita ei muuten enää saa joka paikasta, kun Tiimari lopetti! Ompelin neliöitä yhteen isoksi kappaleeksi, johon jätin muutaman ruudun kokoisen reiän keskelle. Virkkasin vielä muutamaan reunaan "jatkokerroksia, kun en enää jaksanut aloittaa uutta ruuturiviä. Haastavintahan oli tietenkin kaksiulotteisilla neliöllä kolmiulotteisen pyöreän muodon päällystäminen. Ompelin ja rypytin ylimääräisen takapuolelle, ja yllättävän siisti siitä kuitenkin tuli. Valmiina kranssi näytti mielestäni aika karsealta, mutta jotenkin se kummasti parani päästessään roikkumaan ulko-oveen. Viisi vuotias poikani totesi sen tarvitsevan vielä rusetin.

Autokakkuja

Tähän kirjoitukseen päätin koota useamman autoaiheisen kakun, joita olen tehnyt pienien poikien synttäreille. Kakun tyyliä mietittäessä täytyy ottaa huomioon ulkonäön lisäksi myös vieraiden määrä, kakun toimivuus leikattaessa jne. Sokerimassat eivät ole kaikkien maun mukaisia, ja moni kaipaa kermaa kuorrotukseen. SIlloin kannattaa tehdä sopuratkaisu, ja laittaa sokerimassa pelkästään kanneksi. Jos kakun kuorruttaa kokonaan sokerikuorrutteella, täytettä kannattaa olla riittävästi, niin että kakusta ei tule kuivaa.

  

Traktorikakku

Tädin rakas mussukka-poika täytti hetki sitten 2 vuotta, ja kakkua suunniteltiin siskoni kanssa hartaudella. Työkiireiden takia en ehtinyt tehdä kakkua kokonaan, vaan osalleni jäi traktorin muovaileminen sokerimassasta ja kakun täyttiminen. Traktoria varten googlettelin erilaisia traktorikakkuja, joita tietenkin löytyy vaikka miten paljon. Aloitin muovailemisen renkaista. Tein drinkkimitan avulla 4 rengasta, kaksi isompaa ja kaksi pienenpää. Renkaiden syvyys on n. 1 cm. Tein renkaat kaksi viikkoa ennen juhlia, niiden pitää olla hyvin kuivuneet, että ne eivät lässähdä! :) "Akseleina" (?) toimivat hammastikut, jotka on lävisetty traktorin läpi. Pyörätkin pyörii! :) Ilman pyöriä tuo tekele näytti aika hassulta, mieheni naureskeli kovasti minun käsitykselleni traktorista. Mutta pyörien kanssa se näyttää jo enemmän traktorilta! Täytyy myös tunnustaa, että kauha on vain hyvin lähellä traktoria, ei siinä kiinni. Siinä kohtaa tekninen osaaminen loppui. Mutta ihan hieno siitä tuli, pääasia, että päivänsankari tunnistaa traktoriksi! 

Kakku on täytetty mascarpone-daim -mousselle, johon on upotettu jäätyneitä vadelmia. Ohje on kinuskikissalta. Todella hyvää, suosittelen!! Moussessa on vain yksi huono puoli. Sitä ei voi tehdä vähälaktoosisena. Tai no oikeastaan voi, jos nyt alkaa oikein miettimään.... Mascarponejuuston voi vaihtaa vähälaktoosiseen tuorejuustoon, vaikka se ei niin täyteläistä olekaan. Daimia sen sijana ei saa kuin laktoosillista. Mutta Daimia voisi tehdä itse! Voi hitsi, pakko ehkä kokeilla joskus, kun kerta tuli keksittyä ratkaisukin näin blogia kirjoitellessa. Olen pähkäillyt, eikö Suomessa kannattaisi alkaa tekemään vähälaktoosisia karkkeja, kun se tuntuu olevan oikea kansallistauti. Monet suklaiset karkit sopivat hyvin leivontaan, heti tulee mieleen mm. pätkis, daim, marianne.. Täytynee kirjoittaa tästä johonki aloitelaatikkoon.. Mutta kokeilkaa tätä moussea, se toimii!

Kakun kuorruttaminen jäi tällä kertaa siskoni vastuulle, koska olin itse töissä. Siskoni ei ollut koskaan tehnyt kaulittavaa sokerikuorrutetta, joten annoin vain ohjeita siihen. Tai siis massa oli valmista kaupan massaa, joka värjättiin. Ja niinkuin kakusta näkyy, kuorrute onnistui täydellisesti!  Siskoni tosin on kyllä sellainen tyttö, että häneltä onnistuu kaikki. :) 

Kuorma-autokakku

Kaivoin esiin vielä toisenkin autokakun, joka on tehty samaiselle pikkupojalle, hänen ensimmäisenä syntymäpäivänään. Huomaatte ehkä kakuista mieltymyksemme turkoosiin ja limenvihreään... ;) Täytyy sanoa, etten yhtään muista mitä kakun välissä on. Mutta otin kuvan vain malliksi erilaisista autokakuista. Tällaiset autot on helppo tehdä, tarvitaan vain erivärisiä sokerimassoja, ja automuotti. Piparkakkumuotin tyyppiset perinteiset metalliset muotit ovat parhaita ja varmimpia onnistumaan. Niitä saa nykyään ympäri vuoden ihan peruskaupoista, mutta isompi valikoima löytyy leivontaan erikoistuneista myymälöistä ja verkkokaupoista. Autojen alle leikkasin samaisista massoista 6 neliötä, kooltaan 10x10cm. Neliöt kannattaa tehdä samalla kun kakkua koristelee, niin pehmeät reunat on helpompi saada nätisti vierekkäin. 

Autokakku

Turkoosi pikku-autokakku oli kahden pikkupojan 1v. kakku. Yksinkertainen autofiguuri sopii hyvin pienten poikien juhlakakkuun! Auto on spreijattu helmiäisspraylla, siitä hohde. Tuo spray on kyllä hyödyllistä, sillä peittyy helposti myös pienet pintavirheet! Korinpunos-pursotus on suosikkini, ja myös aika helppo tehdä. 

Paloautokakku

Paloautokakku oli pari vuotta sitten oman poikani unelmien kakku. Tämä kakku oli ensimmäinen viritelmäni kokonaan vuoratulla sokerimassalla, ja ulkonäkö on sen mukainen. Punainen massa oli jostain syystä todella pehmeää ja hankala kaulittava. Se repeytyi herkästi, ja jouduin tekemään kuorrutuksen monesta kappaleesta. Harmaat "ovet" tms. tein v. viikkoa ennen juhlia. Ne olivat siis täysin kovettuneita, ja siksi niiden kiinnittäminen ylipehmeän kuorrutteen pintaan oli haasteellista. Haaveilin vilkkuvaloista kruunaamaan kakua, mutta se osoittautui haasteelliseksi tällä aikataululla. Ehkä toiste! :)