mekkoja mekkoja mekkoja!!

Edellisen mekkopostauksen innoittamana päätin kaivella kaappien kätköistä muitakin tyttäreni mekkoja. Kun hän syntyi, ihmettelin neulelehtien niukkaa tarjontaa vauvojen mekko-ohjeissa. Silloin minulle kerrottiin, että vauvoja ei yleensä pueta mekkoihin ja että ne ovat epäkäytännöllisiä. Pah, sanon minä! Tyttäreni on pukeutunut mekkoihin vauvasta saakka, ja rakastaa niitä kuten äitinsäkin. Vauvat voi hyvin pukea mekkoihin, toki kevyet puuvillaiset ovat parhaita, eikä kannata tehdä kovin pitkää, ettei liikkuminen vaikeudu. Pikkumekot syntyvät nopeasti, vaikkakin ohjeita on tosiaan hankala löytää, ainakin sellaisia kivoja.. :) Mutta esimerkiksi villatakkien ohjeistakin saa hyviä viitteitä mekon neulomiseen. Voit tehdä mekon esimerkiksi niin, että neulot villapaidan etu- ja takakappaleen ohjeen mukaan, yhdistät kappaleet, ja poimit helmasta silmukat uudelleen puikolle ja teet helman. Helman leveys riippuu siitä, kuinka usein lisäät silmukoita. Oman systeemin voi keksiä ihan omasta päästä, mikään ei ole kiellettyä! J

Raidat

Näissä mekoissa näkyy hyvin oma mieltymykseni väreihin. Kirjoneuleen neulominen tekee neuleesta puolet paksumman kuin normaalista neuloksesta. Kirjoneule ei myöskään jousta yhtä hyvin. Siksi näissäkin mekoissa on päädytty usein raitaan. Myös raidoittamisessa on muutamia huomioitavia seikkoja. Inhoan yli kaiken päättelyä, varsinkin jos pääteltäviä lankoja on paljon.  Jos siis mekossa on raitoja, ja paljon erilaisia värejä, kannattaa varmistaa, etteivät lankajuoksut nurjalla puolella tule liian pitkiksi. Mekoista pienin on mielestäni paras, mallinsa ja väriensä puolesta. Sitä on toki käytettykin vain muutaman kerran kun se on niin pieni! Koko on muistaakseni n. 68. Violetti-vihreä raitamekko on neulottu Novitan Miami-langasta. Se on kestänyt hyvin pesua, ja on mukavaa ja joutuisaa neuloa. Itse asiassa minulla odottaa kaapissa iso kasa eri värisiä miami-lankoja johonkin ihanaan tunikaan itselleni! Mitä ihanaa niistä keksisikään??? J

Kesäkassi!

Rakastan laukkuja yli kaiken! Kesällä voi käyttää erilaisia laukkuja kuin talvella. Kesällä laukut ovat keveitä värikkäitä ja sellaisen voi tehdä helposti itse. Kesäkassiin ei tarvitse vetoketjua tai muita hienouksia. Olen ommellut moneen itsetehtyyn kesäkassiin vuoren puuvillakankaasta, ja tehnyt jonkun yksinkertaisen taskunkin. Valmiita kassin kahvoja saa ostettua askartelukaupoista. Hyviä löytöjä voi tehdä myös kirpputoreilta, tai omia vanhoja laukkuja uusimalla. Vanhassa, jostain syystä käyttämättä jääneessä laukussa voi olla täydellinen hihna uuteen laukkuusi ! 

Ruskeaan ja valkoiseen laukkuun on virkattu ihanaa ananas-pitsiä. Turkoosi laukku on virkattu pelkillä pylväillä. Valkoinen laukku on yhdistetty kahvoihin viimeisellä kierroksella virkkaamalla kerros kiinteitä silmukoita kahvojen ympärille. Ruskeaan kassiin ompelin vuoren värjätystä ruskeasävyisestä kankaasta. Ompeleet eivät ole ihan suorat, mutta ei sillä tässä kohtaa ole niin väliä.. :D Laukun sisään on ommeltu myös virkattu tasku. Taskut kannattaa ommella kiinni vuoreen ennen kappaleiden yhdistämistä!

Viimeistelin viime vuonna opintoni Hämeen ammattikorkeakoulussa, ja viimeisinä kursseinani opiskelin kudontaa. Musta laukku on kudottu tuolla kurssilla. Laukussa on sidoksena kärkitoimikas ja loimena on musta kalalanka. Kuteena on käytetty videonauhaa ja mustaa hamppunarua. Yhdistelmä on mielestäni upea! Kiiltävä videonauha ja rouhea hamppunaru ovat kiva yhdistelmä. Laukku on ommeltu laukun muotoon jälkeenpäin, ja siihen on ommeltu vuori. Hihnat ovat kangaskaupasta ostettua mustaa kanttinauhaa. 

 

Kesämekkoja

Keväällä julkaistiin Novitan uudet kesälangat, Huvila ja Kartano. Langassa on ihanat kirkkaat värit, ja se on innostanut minua kaikenlaisiin käsitöihin. Näin suloiset värit suorastaan huutavat tulla esitellyksi monivärisissä neuleissa. Ajatuksissa hyppivät isoäidinneliöt, hexaconit ja kaikenlaiset väri-iloittelut, lähin virkkaustekniikalla. 

Olen opetellut kevään aikana myös Pinterestin käytön ja sitä suosittelen kyllä kaikille käsityön ystäville! Houkuttavia ja koukuttavia kuvia eri aiheista voi hakea suomen- tai englanninkielisillä hakusanoilla, toki muillakin kielillä. Ja huh, mitä ihanaa ihmiset ympäri maailmaa osaavatkaan tehdä!! Pinterestin kautta löysin muutaman mielenkiintoisen mekkomallin, sellaisen jota ei tehdä perinteisesi  etu- ja takakappaleittain, vaan joka alkaa muodostua esimerkiksi isosta ympyrästä, jonka keskipiste on selässä ja reunat yhdistyvät eteen. Yksi malli löytyy täältä. Täydellisiä lankoja odotellessa tein pian 4-vuotiaalleni tyttärelleni pari mekkoyritelmää. Ne valmistuvat niin paljon nopeammin kuin itselle tulevat! 

Ensimmäinen mekko on muunnettu jostain Moda-lehden ohjeesta. Vaikka olen omasta mielestäni melko hyvä lukemaan ohjeita ja virkkaamaan, tähänkin mekkoon tuli muutama amatöörimäinen virhe! :D Se pitää mielen nöyränä, hyvä niin.. Helman reikäkerroksella pitäisi olla puolipylväitä, mutta itse virkkasin reteästi kokonaisia. Lopputuloksessa on toki aivan sama kumpia pylväitä käyttää, mutta tähän pitää olla jonkinlainen vuori tai kunnon legginsit alla, että ei ihan läpi näy! Olin jo virkannut molemmat kappaleet, kun huomasin, että pinkistä alueesta puuttuu pari kuviokerrosta. Laiskana ihmisenä en jaksanut purkaa, joten leikkelin mekon kahteen osaan saksilla, tein tarvittavat lisäkerrokset ja virkkasin kappaleet takaisin yhteen. Yhdistäminen onnistui melko hyvin, lopputuloksesta sitä ei huomaa. 

Toinen mekko on tehty omasta päästä. Tai ei ihan täysin, tein keväällä itselleni samantyyppisen tunikan Novita rose mohair ja nalle -langoista, ja tunika on ollut suosikkivaatteeni! Esittelen sen blogissa syksymmällä.. Tässä mekossa halusin leikitellä väreillä, enkä tylsistyä tekemällä kahta samanlaista kappaletta. Siispä etu- ja takakappale ovat erilaiset! Mitäs tykkäätte? Mekosta puutu vielä napit olalta. Olen huomannut, että noissa pikkutyttöjen mekoissa kannattaa laittaa napit olalle, vaikka tekisi ohjeenkin mukaan, kaula-aukko tuppaa jäämään niin pieneksi, että pää ei meinaa mahtua läpi!

Ruusuja äidille

Ruusukakku

Äitienpäiväkakkupostaus on pahasti myöhässä. Mutta niitä juhlia on kiva muistella vielä näin kesäkuussakin! :)

Äitienpäivää juhlittiin meidän perheessä tänäkin vuonna isolla porukalla, mukana oli monta upeaa äitiä. Äitienpäiväkakun idea löytyi tänä vuonna jo kauppoihin tulleista mansikoista. Mansikat ovat kovasti meidän perheen mieleen, niinkuin varmasti monen muunkin. Tähän kakkuun mansikka sai lisätwistiä kirpeästä sitruunasta ja limestä. Valion maustettu rahka valkosuklaa-lime on raikas lisä kakun täytteeksi. Lime- ja sitruunamehua on täytteessä ja pohjan kostukkeena. Mansikoita on sekä tuoreina, sekä soseutettuina täytteessä. Kokonaisuus on varsin raikas, eikä liian makea! Suunnittelin aluksi laittavani valkoiseen täytteeseen valkosuklaarouhetta, mutta monen vieraan laktoosivaivojen takia jätin sen pois. 

Ruusupursotus on ollut jo pitkään to do-listalla, nyt se pääsi vihdoin kokeiluun. Inspiraatio löytyi täältä.  Kerman joukkoon on lisätty tuorejuustoa vaahdon jämäkkyyden lisäämiseksi. Kakku sivellään kauttaaltaa kermavaahdolla ennen pursotusta. Pursotukseen käytetään Städterin 14 mm tähtityllaa. Se on sellainen tylla, joka kannattaa hankkia, sillä saa hyvät peruspursotukset kakkuihin ja muffinseihin! Kakkuun on suihkutettu lopuksi myös helmiäissprayta, se näkyy huonosti kuvassa. Värikkäällä spraylla saisi lisättyä kivasti kolmiulotteista vaikutelmaa!

Ruusukakku

5 munan sokerikakkupohja, leikattuna 3 osaan
Kostutus: vedellä laimennettua sitruunamehua

1. täyte (valkoinen täyte):
2,5 dl vispikermaa
1 prk valkosulkaa-limerahkaa
(100 g valkosuklaaruohetta)

Laita ensimmäiseen väliin kostutuksen jälkeen puoliksi leikattuja mansikoita, sen jälkeen täyte.

2. täyte (vaaleanpunainen täyte):
2,5dl vispikermaa
1 prk valkosuklaa-limerahkaa
1 pieni rasia pakastettuja mansikoita soseutettuna
1 liivatelehteä
2 rkl limemehua