Kolmiohuivi

Säiden lämmetessä alkaa kaipaamaan kaulaan kevyempää kaulahuivia. Kevyt pitsineulos on nopea tehdä isommilla puikoilla, kuin ohjeissa suositellaan. Liukuvärjätyt langat ovat kivoja siinä suhteessa, että työhön saa raitoja ilman ärsyttävia langanvaihtoja ja päättelyitä. Monessa liukuvärjätyssä langassa yhtä väriä on vaan liian pieni pätkä, ja varsinkin isompaa työtä neuloessa neuleesta tulee liian kirjava. Langat tähän huiviin löysin kädentaitomessuilta, huivin materiaalien hinnaksi jäi mukavat 8€.  Huivi on tehty 4 puikoilla. 

Kolmiohuivi aloitetaan pitkän sivun keskeltä muutamalla silmukalla, ja joka toinen kerros lisätään työhön 4 silmukkaa, kaksi keskellä ja 1 molemmissa reunoissa. Etsiskelin netistä ohjetta kolmiohuiviin, ja ullaneuleen sivuilta löysinkin oman arkiston erilaisille kolmiohuiveille. Kätevää! Yksi innoittaja on myös Järvenpään lankakaupasta, Lentävästä lapasesta saatu idea Multnomah-huivista, ohje löytyy mm. täältä.  Tässä huivissa loppuosan aaltopitsi on samantyylinen kuin multnomah-huivissa, muuten ohje on sovellettu eri ohjeista. Aika kiva siitä tuli, tykkään! Lankaa huiviin meni n. 120g. 

Kimallusta ja turkoosia

Tädin pieni rakas Lotta on jo hurjan iso tyttö ja täytti taannoin 10 vuotta, hui! Lotta osallistui jo kovasti synttärikakun suunnitteluun, ja suunnitelmat vaihtuivatkin useaan otteeseen... Mutta se suotakoon sankarille!  Koristeiden suhteen Lotalla oli selvät sävelet värien suhteen, turkoosia ja valkoista, blingblingiä unohtamatta. Niinpä päällys päätettiin tehdä turkoosista sokerimassasta, ja koristeet samoin. Kukat on spreijattu helmiäissuihkeella, joka kyllä viimeistelee upeasti koristeet, samalla häviävät pienet pintavirheet! 

Kakun välissä on Mansikkamoussea ja Mariannemoussea, pohjana vaalea tavallinen kakkupohja. Idea tähän syntyi Bellebaien houkuttelevasta juustokakusta. Kakku oli hyvää, aika "tavallista". Maistuu myös lapsille! Mariannemoussessa on taas se sama vanha valitukseni, siitä ei saa laktoositonta. 

Mansikkamousse: 

2,5 dl vispikermaa
100g vaniljatuorejuustoa
soseutettuja mansikoita
pari rkl sokeria ja vaniljasokeria

Mariannemousse:

2,5dl vispikermaa
100g vaniljatuorejuustoa
1 rkl sokeria
pss mariannerouhetta

Tämän sokerikuorrutteen kaulitseminen oli todellinen tuskien taival. Vasta kuukausi sitten opetin kuorrutteen kaulitsemisen salat siskolleni, joka teki ensimmisestä kakustaan täydellisen. Paineet olivat siis jo valmiiksi melkoiset.. :) Kaulitsin massaa varmaan puoli tuntia, tuntui, että se ei litisty yhtään! Massa ei varsinaisesti ollut liian kuivaa, sellaista, kun vanhoista massoista tulee pidemmän päälle, se oli vaan KOVAA. Sain silicon-päällysteisen kaulimeni rikki, ja yritin vielä uudestaan siskon marmorikaulimella. Kaulitsin toisen puolituntisen, hiki päässä. Minähän en epäonnistu, tai luovuta! Levy ei loppuvaiheessakaan kauliintunut hyvin, niinkuin yleensä. Siirsin levyn vielä kakun päällekin ja yritin levittää sitä siinä riittävään kokoon. Siinä kohtaa luovutin. Ajattelin, että vaikka saisinkin kuorrutteen jollain tavalla siistiksi, se ei välttämättä olisi hyvänmakuinen tai helposti leikkaantuva. Sisko toi kaupasta uuden massan, jonka tällä kertaa värjäsin itse. Kaulitsemiseen meni ehkä 5 min ja vartissa kakku oli kuorrutettu. Ensimmäisessä massassa oli  siis varmasti jotain vikaa. Älä siis heti epäile itseäsi, jos kaulinta ei onnistu. :) Tärkeissä kakuissa kannattaakin olla aina varmuudeksi ylimääräistä massaa kaapissa! 

Kranssi

Talvinen ovikranssi sai poistua vihdoin ovesta, kun tilalle pääsi isoäidinneliöistä virkattu kranssi. Idea on lähtöisin viimeisimmästä Suuri käsityökerho-lehdestä. Yhden pienen neliön virkkaa nopeasti, neliö koostuu tässä tapauksessa kolmesta virkatusta kerroksesta. Virkkaus oli siis nopeaa, mutta päättely ja ompelu sitäkin puuduttavampaa, puuh! Pohjana on pyöreä ja pullea styroks-rengas, askartelukaupan keskikokoa. Tuollaisia tarvikkeita ei muuten enää saa joka paikasta, kun Tiimari lopetti! Ompelin neliöitä yhteen isoksi kappaleeksi, johon jätin muutaman ruudun kokoisen reiän keskelle. Virkkasin vielä muutamaan reunaan "jatkokerroksia, kun en enää jaksanut aloittaa uutta ruuturiviä. Haastavintahan oli tietenkin kaksiulotteisilla neliöllä kolmiulotteisen pyöreän muodon päällystäminen. Ompelin ja rypytin ylimääräisen takapuolelle, ja yllättävän siisti siitä kuitenkin tuli. Valmiina kranssi näytti mielestäni aika karsealta, mutta jotenkin se kummasti parani päästessään roikkumaan ulko-oveen. Viisi vuotias poikani totesi sen tarvitsevan vielä rusetin.

Autokakkuja

Tähän kirjoitukseen päätin koota useamman autoaiheisen kakun, joita olen tehnyt pienien poikien synttäreille. Kakun tyyliä mietittäessä täytyy ottaa huomioon ulkonäön lisäksi myös vieraiden määrä, kakun toimivuus leikattaessa jne. Sokerimassat eivät ole kaikkien maun mukaisia, ja moni kaipaa kermaa kuorrotukseen. SIlloin kannattaa tehdä sopuratkaisu, ja laittaa sokerimassa pelkästään kanneksi. Jos kakun kuorruttaa kokonaan sokerikuorrutteella, täytettä kannattaa olla riittävästi, niin että kakusta ei tule kuivaa.

  

Traktorikakku

Tädin rakas mussukka-poika täytti hetki sitten 2 vuotta, ja kakkua suunniteltiin siskoni kanssa hartaudella. Työkiireiden takia en ehtinyt tehdä kakkua kokonaan, vaan osalleni jäi traktorin muovaileminen sokerimassasta ja kakun täyttiminen. Traktoria varten googlettelin erilaisia traktorikakkuja, joita tietenkin löytyy vaikka miten paljon. Aloitin muovailemisen renkaista. Tein drinkkimitan avulla 4 rengasta, kaksi isompaa ja kaksi pienenpää. Renkaiden syvyys on n. 1 cm. Tein renkaat kaksi viikkoa ennen juhlia, niiden pitää olla hyvin kuivuneet, että ne eivät lässähdä! :) "Akseleina" (?) toimivat hammastikut, jotka on lävisetty traktorin läpi. Pyörätkin pyörii! :) Ilman pyöriä tuo tekele näytti aika hassulta, mieheni naureskeli kovasti minun käsitykselleni traktorista. Mutta pyörien kanssa se näyttää jo enemmän traktorilta! Täytyy myös tunnustaa, että kauha on vain hyvin lähellä traktoria, ei siinä kiinni. Siinä kohtaa tekninen osaaminen loppui. Mutta ihan hieno siitä tuli, pääasia, että päivänsankari tunnistaa traktoriksi! 

Kakku on täytetty mascarpone-daim -mousselle, johon on upotettu jäätyneitä vadelmia. Ohje on kinuskikissalta. Todella hyvää, suosittelen!! Moussessa on vain yksi huono puoli. Sitä ei voi tehdä vähälaktoosisena. Tai no oikeastaan voi, jos nyt alkaa oikein miettimään.... Mascarponejuuston voi vaihtaa vähälaktoosiseen tuorejuustoon, vaikka se ei niin täyteläistä olekaan. Daimia sen sijana ei saa kuin laktoosillista. Mutta Daimia voisi tehdä itse! Voi hitsi, pakko ehkä kokeilla joskus, kun kerta tuli keksittyä ratkaisukin näin blogia kirjoitellessa. Olen pähkäillyt, eikö Suomessa kannattaisi alkaa tekemään vähälaktoosisia karkkeja, kun se tuntuu olevan oikea kansallistauti. Monet suklaiset karkit sopivat hyvin leivontaan, heti tulee mieleen mm. pätkis, daim, marianne.. Täytynee kirjoittaa tästä johonki aloitelaatikkoon.. Mutta kokeilkaa tätä moussea, se toimii!

Kakun kuorruttaminen jäi tällä kertaa siskoni vastuulle, koska olin itse töissä. Siskoni ei ollut koskaan tehnyt kaulittavaa sokerikuorrutetta, joten annoin vain ohjeita siihen. Tai siis massa oli valmista kaupan massaa, joka värjättiin. Ja niinkuin kakusta näkyy, kuorrute onnistui täydellisesti!  Siskoni tosin on kyllä sellainen tyttö, että häneltä onnistuu kaikki. :) 

Kuorma-autokakku

Kaivoin esiin vielä toisenkin autokakun, joka on tehty samaiselle pikkupojalle, hänen ensimmäisenä syntymäpäivänään. Huomaatte ehkä kakuista mieltymyksemme turkoosiin ja limenvihreään... ;) Täytyy sanoa, etten yhtään muista mitä kakun välissä on. Mutta otin kuvan vain malliksi erilaisista autokakuista. Tällaiset autot on helppo tehdä, tarvitaan vain erivärisiä sokerimassoja, ja automuotti. Piparkakkumuotin tyyppiset perinteiset metalliset muotit ovat parhaita ja varmimpia onnistumaan. Niitä saa nykyään ympäri vuoden ihan peruskaupoista, mutta isompi valikoima löytyy leivontaan erikoistuneista myymälöistä ja verkkokaupoista. Autojen alle leikkasin samaisista massoista 6 neliötä, kooltaan 10x10cm. Neliöt kannattaa tehdä samalla kun kakkua koristelee, niin pehmeät reunat on helpompi saada nätisti vierekkäin. 

Autokakku

Turkoosi pikku-autokakku oli kahden pikkupojan 1v. kakku. Yksinkertainen autofiguuri sopii hyvin pienten poikien juhlakakkuun! Auto on spreijattu helmiäisspraylla, siitä hohde. Tuo spray on kyllä hyödyllistä, sillä peittyy helposti myös pienet pintavirheet! Korinpunos-pursotus on suosikkini, ja myös aika helppo tehdä. 

Paloautokakku

Paloautokakku oli pari vuotta sitten oman poikani unelmien kakku. Tämä kakku oli ensimmäinen viritelmäni kokonaan vuoratulla sokerimassalla, ja ulkonäkö on sen mukainen. Punainen massa oli jostain syystä todella pehmeää ja hankala kaulittava. Se repeytyi herkästi, ja jouduin tekemään kuorrutuksen monesta kappaleesta. Harmaat "ovet" tms. tein v. viikkoa ennen juhlia. Ne olivat siis täysin kovettuneita, ja siksi niiden kiinnittäminen ylipehmeän kuorrutteen pintaan oli haasteellista. Haaveilin vilkkuvaloista kruunaamaan kakua, mutta se osoittautui haasteelliseksi tällä aikataululla. Ehkä toiste! :)

Kukkia kevääseen!

Jos olisin rikas, kantaisin joka päivä kukkakaupasta ihania kimppuja pöytiä koristamaan. En ole myöskään mikään varsinainen puutarhapeukalo, ja siksi on kiva joskus tehdä sellaisia kukka, jotka eivät ihan heti nuupahda!  Innostus näihin kukkiin nousi ihanista kankaista, joita täytyy aina hamstrata pahan päivän varalle.

Kukan ompeleminen on helppoa, ohje löytyy mm. täältä. Itse en käyttänyt näihin ompelukonetta ollenkaan, eli taittelin ympyrän suoraan neljään osaan ja ompelin leikatun reunan harsimalla.

terälehti

napin päällystäminen

Terälehtiä tarvitaan siis viisi. Ne harsitaan ja kiristetään tiiiviiksi lehdeksi, solmitaan, ja tehdään viereen seuraava lehti. Keskusympyräksi valitsin napin, jonka päällystin samaan tapaan kankaalla. Leikkasin kankaasta ympyrän, ja harsin reunan, nappi sisään ja kiristys. Jotkut käyttämistäni kankaista liestyivät kovasti reunoistaan, joten päätin kiinnittää päällystetyt napit liimaamalla. Samalla terälehtienkin reunat pysyvät koossa. Ompelin kukan taakse vielä lopuksi samanlaiset ympäri harsitun kangasympyrän kuin keskusympyrässä, mutta ilman nappia. Jätin ompeleeseen pienen reiän, siitä kukan saa kiinnitettyä oksaan. Olihin noissa askartelua, mutta hienoja niistä tuli! :)