Autokakkuja

Tähän kirjoitukseen päätin koota useamman autoaiheisen kakun, joita olen tehnyt pienien poikien synttäreille. Kakun tyyliä mietittäessä täytyy ottaa huomioon ulkonäön lisäksi myös vieraiden määrä, kakun toimivuus leikattaessa jne. Sokerimassat eivät ole kaikkien maun mukaisia, ja moni kaipaa kermaa kuorrotukseen. SIlloin kannattaa tehdä sopuratkaisu, ja laittaa sokerimassa pelkästään kanneksi. Jos kakun kuorruttaa kokonaan sokerikuorrutteella, täytettä kannattaa olla riittävästi, niin että kakusta ei tule kuivaa.

  

Traktorikakku

Tädin rakas mussukka-poika täytti hetki sitten 2 vuotta, ja kakkua suunniteltiin siskoni kanssa hartaudella. Työkiireiden takia en ehtinyt tehdä kakkua kokonaan, vaan osalleni jäi traktorin muovaileminen sokerimassasta ja kakun täyttiminen. Traktoria varten googlettelin erilaisia traktorikakkuja, joita tietenkin löytyy vaikka miten paljon. Aloitin muovailemisen renkaista. Tein drinkkimitan avulla 4 rengasta, kaksi isompaa ja kaksi pienenpää. Renkaiden syvyys on n. 1 cm. Tein renkaat kaksi viikkoa ennen juhlia, niiden pitää olla hyvin kuivuneet, että ne eivät lässähdä! :) "Akseleina" (?) toimivat hammastikut, jotka on lävisetty traktorin läpi. Pyörätkin pyörii! :) Ilman pyöriä tuo tekele näytti aika hassulta, mieheni naureskeli kovasti minun käsitykselleni traktorista. Mutta pyörien kanssa se näyttää jo enemmän traktorilta! Täytyy myös tunnustaa, että kauha on vain hyvin lähellä traktoria, ei siinä kiinni. Siinä kohtaa tekninen osaaminen loppui. Mutta ihan hieno siitä tuli, pääasia, että päivänsankari tunnistaa traktoriksi! 

Kakku on täytetty mascarpone-daim -mousselle, johon on upotettu jäätyneitä vadelmia. Ohje on kinuskikissalta. Todella hyvää, suosittelen!! Moussessa on vain yksi huono puoli. Sitä ei voi tehdä vähälaktoosisena. Tai no oikeastaan voi, jos nyt alkaa oikein miettimään.... Mascarponejuuston voi vaihtaa vähälaktoosiseen tuorejuustoon, vaikka se ei niin täyteläistä olekaan. Daimia sen sijana ei saa kuin laktoosillista. Mutta Daimia voisi tehdä itse! Voi hitsi, pakko ehkä kokeilla joskus, kun kerta tuli keksittyä ratkaisukin näin blogia kirjoitellessa. Olen pähkäillyt, eikö Suomessa kannattaisi alkaa tekemään vähälaktoosisia karkkeja, kun se tuntuu olevan oikea kansallistauti. Monet suklaiset karkit sopivat hyvin leivontaan, heti tulee mieleen mm. pätkis, daim, marianne.. Täytynee kirjoittaa tästä johonki aloitelaatikkoon.. Mutta kokeilkaa tätä moussea, se toimii!

Kakun kuorruttaminen jäi tällä kertaa siskoni vastuulle, koska olin itse töissä. Siskoni ei ollut koskaan tehnyt kaulittavaa sokerikuorrutetta, joten annoin vain ohjeita siihen. Tai siis massa oli valmista kaupan massaa, joka värjättiin. Ja niinkuin kakusta näkyy, kuorrute onnistui täydellisesti!  Siskoni tosin on kyllä sellainen tyttö, että häneltä onnistuu kaikki. :) 

Kuorma-autokakku

Kaivoin esiin vielä toisenkin autokakun, joka on tehty samaiselle pikkupojalle, hänen ensimmäisenä syntymäpäivänään. Huomaatte ehkä kakuista mieltymyksemme turkoosiin ja limenvihreään... ;) Täytyy sanoa, etten yhtään muista mitä kakun välissä on. Mutta otin kuvan vain malliksi erilaisista autokakuista. Tällaiset autot on helppo tehdä, tarvitaan vain erivärisiä sokerimassoja, ja automuotti. Piparkakkumuotin tyyppiset perinteiset metalliset muotit ovat parhaita ja varmimpia onnistumaan. Niitä saa nykyään ympäri vuoden ihan peruskaupoista, mutta isompi valikoima löytyy leivontaan erikoistuneista myymälöistä ja verkkokaupoista. Autojen alle leikkasin samaisista massoista 6 neliötä, kooltaan 10x10cm. Neliöt kannattaa tehdä samalla kun kakkua koristelee, niin pehmeät reunat on helpompi saada nätisti vierekkäin. 

Autokakku

Turkoosi pikku-autokakku oli kahden pikkupojan 1v. kakku. Yksinkertainen autofiguuri sopii hyvin pienten poikien juhlakakkuun! Auto on spreijattu helmiäisspraylla, siitä hohde. Tuo spray on kyllä hyödyllistä, sillä peittyy helposti myös pienet pintavirheet! Korinpunos-pursotus on suosikkini, ja myös aika helppo tehdä. 

Paloautokakku

Paloautokakku oli pari vuotta sitten oman poikani unelmien kakku. Tämä kakku oli ensimmäinen viritelmäni kokonaan vuoratulla sokerimassalla, ja ulkonäkö on sen mukainen. Punainen massa oli jostain syystä todella pehmeää ja hankala kaulittava. Se repeytyi herkästi, ja jouduin tekemään kuorrutuksen monesta kappaleesta. Harmaat "ovet" tms. tein v. viikkoa ennen juhlia. Ne olivat siis täysin kovettuneita, ja siksi niiden kiinnittäminen ylipehmeän kuorrutteen pintaan oli haasteellista. Haaveilin vilkkuvaloista kruunaamaan kakua, mutta se osoittautui haasteelliseksi tällä aikataululla. Ehkä toiste! :)