Kesäneuleita

Kesä merkitsee minulle silmukoiden saralla ihanan värisiä puuvillalankoja, vilpoisia kesäneuleita ja virkkausta. Kesällä ei voisi kuvitellakaan neulovansa villasukkia tai muita paksuja neuleita, niiden aika koittaa syksyllä.

Olen isokokoinen tyttönen, ja siksi sopivien vaatteiden tai neuleohjeiden löytäminen on aina haastavaa. Alkukesästä löysin kuitenkin kesäpaitojen viisasten kiven; mallin, joka on helppo neuloa ja sovellettavissa monille eri langoille ja tyyleille. Malli on koostuu kahdesta neliön muotoisesta kappaleesta, jotka ommellaan yhteen (tai neulotaan pyörönä) jättäen käsien- ja pääntienaukot. Lopuksi alareunaan neulotaan joustin. Malli on nerokas! Silmukkamäärällä ei ole niin suurta väliä, paita voi olla hyvinkin löysä, mutta ei näytä teltalta koska joustinneule alareunassa kokoaa paidan jykevästi. Voisin kuvitella, että malli sopii kaikenlaisille vartalotyypeille.

Näissä paidoissa lankoina on Novitan tennessee ja kaste. Tennesseen värit ovat vanhoja vuosikertoja, niitä ei saa enää kaupasta. Siksakneuleessa mittasin lantion leveimmän kohdan, ja koetilkun avulla laskin sopivan silmukkamäärän. Siksakneuleessa on kolmessa kohtaa pitkien silmukoiden kerroksia, ne ei tosin näytä kovin hyviltä. En jaksanut purkaakaan, se oli tuollainen kokeilu.. Paidan yläosan reuna on vahvistettu virkatulla kiinteiden silmukoiden kerroksella, ja etu- ja takakappaleet ovat virkaten kiinnitetty.

Toinen paita on virkattu, ohje on mukailtu Novitan kesä2013 -lehden isojen tyttöjen ohjeesta, neulottu joustin siis lisätty. Virkattu paita on "koppurampi" kuin neule, mutta se ei haittaa. Monet neuleohjeet on suunniteltu hoikille ihmisille, on siis tärkeää huomioda oman vartalon erityispiirteet neuletta suunnitellessa. Itselläni esimerkiksi on pitkä selkä, ja kaikkiin ohjeisiin täytyy lisätä mittaa paljon. Myös kädentien kohta kannattaa mitata yksilöllisesti.

Neuleesta saa laskeutuvamman lisäämällä puikkokokoa, virkatun pinnan kuuluu olla mielestäni tiukka. Olen tekemässä nyt kolmatta kesäneuletta. Neuleena on pitsineulos, ja puikot kokoa 5,5, vaikka tenneseen ohjeessa sanotaan 3,5. Näin neuleesta tulee todella löysä ja rei'istä isoja !

Millainen pinta sinun laatikkopaitaasi tulisi?

Neulomisen iloa!

Maton virkkausta

 Terveisiä kesälomalta mummolasta!

Teetkö käsitöitä kesälomalla? Teetkö erityyppisiä käsitöitä kesällä ja talvella? Minulla virkkaus on selvä kesän merkki. Muutama kesäpaitakin on jo virkattu ja joku neulottukin, mutta niistä lisää tuonnempana. Nyt virkataan mattoja!

Matonkuteiden hyödyntäminen virkkauksessa ja neulonnassa on ollut viimeistä huutoa jo useamman vuoden. Töissä mainostin eräälle miehelle kudevirkkausta "äijä-virkkauksena". Virkkuukoukkua ei pidetä kädessä sirosti kuin pientä kahvikuppia, vaan koukkua väännetään hartiavoimin koko kädellä. Kudevirkkaus ei siis toisinsanoen sovi, jos käsien kanssa on ongelmia. Mullakin kädet tuli aikalailla kipeiksi näitä vääntäessä, koska pakkohan ne oli saada nopeasti valmiiksi. Siihen sopii toimintaterapeutilta saatu neuvo: Pidä taukoja ja jumppaa välillä käsiä (nyrkkiin-auki tms)! Kudevirkkaus on siitä ihanaa, että se edistyy todella nopeasti.  Näihin kahteen mattoon meni aikaa 5päivää, enkä todellakaan virkannut montaa tuntia päivässä! 

Matot ovat mittatilaustyö vanhempieni asuntoautoon. Kudematto sopii hyvin tällaiseen käyttöön, koska sen voi pestä pesukoneessa. Materiaalina on siis trikookude, ja kuteet maksoivat näihin mattoihin n. 40e. Ontelokude on "uusi" tulokas näillä markkinoilla. Se on säännöllisen tasapaksua ja -laatuista, ja siksi kalliimpaakin. Trikookuteessa on usein selvästi ohuita kohtia, niin tässäkin oli. Leikkelin niitä väleistä pois, ja harsin päät yhteen ohuella samanvärisellä ompelulangalla. Näin liitoskohdat jäävät siististi piiloon. Molempien  mattojen alkuperäiset ohjeet löytyvät kauhavan kangasaitan sivuilta. Molempia ohjeita olen muokannut saadakseni koon sopivaksi. Pyöreä matto on halkaisijaltaan 85cm ja toinen 65cm x 100cm.  Mattojen alle on yleensä hyvä laittaa jonkinlainen liukueste. Virkattujen, reikäisten mattojen alta liukueste näkyisi kuitenkin rumasti. Suunnittelin, että liukuestematosta voisi leikata kuvion peittävien kohtien muotoisia paloja ja ommella niitä maton takapuolelle! Nämä matot kaipaavat myös vielä höyrytyksen nurjalta puolelta.

Huivi

 Asusteiden neulominen on ihanaa. Mitat eivät ole niin tarkkoja, työ tulee valmiiksi nopeasti, eikä talous kaadu lankahankintoihin. Huivi on minulle tärkeä asuste, käytän huiveja todella paljon niin ulkona kuin kaulakorun sijaan asusteena. Kesällä neulotut huivit vaihtuvat virkattuihin puuvillaisiin, tai kevyisiin kudottuihin valmishuiveihin. Nyt ei ole siis todellakaan ole mikään huivineulontasesonki, mutta esittelen silti viimeisimmän tekeleeni. Huivi on ajankohtainen nyt, sillä osallistun sillä Novitan järjestämään suureen huivikilpailuun, osallistumisaikaa on vielä toukokuun loppuun.

Osallistuin muutama vuosi sitten Anu Harkin luovan neulonnan kurssille, ja siellä opin yhdistelemään erilaisia pintoja, lankoja ja värejä luovasti – ohjeita tuijottamatta. Olen neulonut paljon,  mutta tällainen tiheyksien ja ohjeiden huomiotta jättäminen on välillä vapauttavaa!  Tämä tekniikka sopii hyvin huiveihin, näitä löytyykin jo kotoa monenvärisenä.  Erilaiset struktuurit tekevät huivista mielenkiintoisen, myös lanka vaikuttaa paljon. Puuvilla- villa, mohair- ja sekoitelankoja yhdistelemällä pintoihin saa erilaisia tyylejä. Turkoosi on lempivärini, ja tällä kaudella sitä löytyykin paljon lankahyllystä! Huivi on hyvä tapa päästä eroon jämälangoista, mutta houkutus on suuri ostaa useita uusia, toisiinsa sopivia sävyjä… Napit huivin toisessa reunassa lisäävät käyttötarkoitusta, huivia voi käyttää myös ponchona tai harteiden lämmittimenä. Vaihtelevat reunat sitoo yhteen virkattu kiinteiden silmukoiden kerros.

Äitienpäiväkakku

Tänä vuonna äitienpäivää juhlittiin pitkästä aikaa isolla porukalla, itseni lisäksi paikalla oli kolme upeaa äitiä perheineen; Äitini, siskoni ja anoppini.

Äitienpäiväkakun maut ovat tänä vuonna suklaa ja kahvi. Mitäpä äiti muuta tarvitsee? ;) No ehkä jotain, mutta niillä pääsee jo pitkälle! Tein kakusta vähälaktoosisen. Alimmassa täyte-kerroksessa on suklaamousse tummasta suklaasta. Toisessa välissä on kahvimousse, jossa on mausteena espressoa ja amaretto-likööriä. Alkoholi haihtuu kiehauttaessa. Jämäköitin moussen liivatteella, ja se ikävä kyllä aina vähentää moussen makua. Laktoosilliseen versioon voisi laittaa valkosuklaata ja jättää sokerin ja liivatteet pois.. Kakkupohjana on mehevä kuivakakkumainen pohja, jonka kanssa koin kokoamisvaiheessa epätoivon hetkiä kun mureat kakkulevyt hajosivat käsiin ja upposivat löysään kahvimousseen. Mureneminen ei kuitenkaan haittaa valmiissa kakussa, murentuneet palat voi koota palapelimaisesti paikalleen. Kakku kannattaakin koota vuokaan edellisenä päivänä, se teki ihmeitä tässäkin tapauksessa! Kuorrutteena on tummasta suklaasta, vaaleasta siirapista ja tomusokerista tehty massa. Koristeet sokerimassasta. Varsin suklainen yleisvaikutelma, maiskis! Täytyy sanoa, että olin kyllä varsin tyytyväinen kakun makuun. Koristelu oli aika pikainen, mutta ainakin kesäinen! :)

Suklaamousse:

130g tummaa suklaata

2,5 dl kermaa

100g tuorejuustoa

Vatkaa kerma. Sulata suklaa mikrossa ja vatkaa joukkoon tuorejuusto ja kermavaahto.

Kahvimousse:

4 liivatetta

1 dl espressoa tai vahvaa kahvia

2rkl amaretto-likööriä

2,5dl kuohukermaa
100g tuorejuustoa
0,5-1dl tomusokeria
puolikas vaniljatanko

Liota liivatteet kylmässä vedessä. Lämmitä kahvi ja likööri kattilassa ja lisää liivatteet. Vatkaa kerma, lisää siemenet vaniljatangosta ja tuorejuusto. Lisää hieman jäähtynyt liivateseos ohuena nauhana hyvin sekoittaen. Mausta tomusokerilla. Moussesta tulee aika löysä, sen voi antaa jämäköityä jääkaapissa, tai koota kakun vuokaan kuten itse tein.

Äiti on sanoista kaunein

Äitienpäivänä, jos milloin, on syytä muistaa arjen sankareita, äitejä! Omat lapseni ovat vielä pieniä ja näin äitienpäivänä sydän meinaa pakahtua ylpeydestä noita pieniä täydellisyyksiä katsellessa. Oma äitini on idolini, maailman paras äiti <3

Äitienpäivään kuuluu itsetehdyt lahjat. Tänä vuonna lapset maalasivat molemmille Mummoilleen kukkaruukut, joihin ostettiin kauniit kukkaset. Minä lisäsin paketteihin vielä neulomani kesätossut. Ohje on superhelppo. Kesätossut syntyvät puuvillalangasta, talvitossut voin neuloa villalangasta. Lisään ohjeen myöhemmin!

Onnea kaikille äideille!

Jämälankaneulontaa!

Lankakoria kannattaa aina välillä tyhjentää jämälankaneulomuksilla. Sitten voi taas hyvillä mielin ostaa uusia lankoja tilalle.. ;) Minulla on tapana ostaa tulevaa neuletyötä varten lankoja mieluumin reilusti, ettei ne vaan lopu kesken. Lopputulos on tietenkin se, että lankakori on tulvillaan yksittäisiä keriä. Onneksi niistä voi tehdä vaikka mitä!

Novitan 7-veljestä on yksi suosikkilangoistani. Se on laadukas ja kestävä tuotteessa, ja sen verran paksu lanka, että sen neulominen sujuu ripeästi. Huomasin vähän aikaa sitten, että lankakorini on tulvillaan juuri tätä lankaa.  Niinpä päätin neuloa siitä jotain lapsille! Villatakit tästä langasta on aika kuumia, päätin siis jättää hihat pois. Ohje on joku perus-villatakin ohje vanhasta Novita-lehdestä, kädenteiden reunat on huoliteltu virkkaamalla. Tytön villatakin pidensin tunikaksi, yläosa on tehty samalla ohjeella kuin pojan.  Tunikassa on muutamassa raidassa Novitan Nalle-lankaa ja paljettilankaa, niistä pikku prinsessa ilahtui erityisesti.. :D Aika kivoja neuleita noista tuli, koot on mitoitettu ensi talven pakkasille..

Lankojen päätteleminen on minulle epämiellyttävin vaihe neulomisessa, ja jämälankaneulomuksissa niitä on paljon. Olen ratkaissut ongelman neulomalla värinvaihtokohdassa 6 silmukalla molemmilla langoilla, silloin päättelyä ei oikeastaan tarvita. Jämälankatyössä raidat kuuluukin olla erikokoisia, ja värin vaihtuminen aina erikohdassa sopii tyyliin hyvin. Värit ovat niin ihania, neulominen oli silkkaa väriterapiaa. Neulominen oli myös nopeaa kun aina täytyi saada vielä yksi raita neulottua...

Hyvää pääsiäistä!

Onko sinulla pääsiäisperinteitä? Omaan pääsiäiseeni kuuluu perinteiset rairuohot tipuineen, koristellut munat ja pajunkissat. Ruukkunarsissit keittiön pöydällä luovat uskoa kevään tuloon ja ilmojen pikaiseen lämpenemiseen. Pääsiäisherkut kuuluvat myös olennaisena osana vapaapäivien viettoon, riippumatta siitä missä pääsiäistä viettää. Oma pääsiäiseni sujui tänä vuonna arkisesti suursiivouksen merkeissä, mutta pientä makeaa kahvipöytään täytyi silti leipoa!

Tämä kakku on kotoa, äidin reseptikirjasta. Teen sitä melkein joka vuosi, se on siis perinne! Ohje on todennäköisesti poimittu jostain lehdestä. Kyseessä on siis tiikerikakku, joka on vaan leivottu erilaiseen vuokaan. Tällä kertaa sydämenmuotoiseen silikonivuokaan. Kakku on kostutettu appelsiinimehulla, kuorrutettu suklaakuorrutteella ja koristeltu pääsiäiskarkeilla. Helppoa ja hyvää! Kakku on siis "kuivakakku", mutta appelsiinimehu pehmentää sopivasti rakennetta.