lauantai 8. marraskuuta 2014

Halloween-synttärit


Poikani on syntynyt pyhäinpäivänä, ja jostain syystä synttäreistä tulee aina halloween-teemaiset. Ja miksikäs ei, kyllähän hämähäkit, hirviöt ja muut pelotukset sopii hyvin kuusivuotiaan mielenmaisemaan! :) 


Kakusta päätettiin tehdä tänä vuonna hämähäkki-tyylinen. Jotenkin uniikit ideat oli aika vähissä tämän kakun suhteen, niimpä koristelusta tuli aika yksinkertainen: Valkoinen kaulittu sokerimassa, johon on maalattu mustalla pastavärillä hämähäkinseitti. Koristehämähäkit on tehty kick-patukoista ja lakumatoista. Silmien valkoinen osa on sokerimassaa. Kick-patukka on helppoa muotoilla, ja se on sen verran tahmeaa, että mitään liimausainetta ei erikseen tarvita. Hämähäkit ovat aika naivistista, itse asiassa ne ovatkin siskontyttöni tekemiä! Mutta itse ainakin tykkään enemmän tuollaisista vähän hassuista spaikeista..

Kakun sisästä ei olekaan nyt kuvaa, se meni niin nopeasti! ;) Kakkupohja on perinteinen 6 munan sokerikakkupohja, ja yhdessä välissä on suklaamoussea, ja toisessa lakumoussea. Täytyy sanoa, että toimii!! 

Ohjeet tulee tässä:

Suklaamousse:

2,5dl vispikermaa
100g vaniljatuorejuustoa
100g tummaa suklaata

Vaahdota kerma. Sulata suklaa ja yhdistä se ensin juuston, ja lopuksi kerman kanssa. 


Lakumousse:

150g kick-patukoita 
1,5 dl kuohukermaa
1,5 dl vispikermaa
100g maustamatonta tuorejuustoa

Pilko ja sulata kick-patukoita teflon-kattilassa kuohukerman kanssa. Lämmitä pienellä lämmöllä, kunnes patukat ovat sulaneet kermaa. Jäähdytä kunnolla (itse annoin olla yön yli jääkaapissa). Vatkaa tehty seos kylmänä, ja toisessa astiassa vispikerma. Yhdistä lopuksi kaikki ainekset.

Toinen kakku, suklaa-rommirusinakakku on enemmän aikuiseen makuun. Tein siihen brownie-pohjan, ja täytteeseen tulee tummaa rommia. En muista mistä olen ohjeen löytänyt, se on kopsattu vuosia sitten reseptikirjaani, mutta nyt se pääsi vasta kokeiluun. Brownie-pohja on suoraan kinuskikissalta, se löytyy täältä


Suklainen rommirusinakakku

Tee ensin brownie-pohja irtopohjavuokaan. 
Täyte: 
150g tummaa suklaata
2 keltuaista
3 rkl tummaa rommia
1 dl korintteja + 1/2 rkl rommia
2 valkuaista ja 1 rkl sokeria
3 dl vispikermaa
1dl sokeria
5 liivatelehteä
0,75 dl kuumaa vahvaa kahvia

Sekoita kupissa korintit ja 1/2 rkl rommia ja anna maustua hetki. Liota liivatteet kylmässä vedessä. Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Sulata suklaa mikrossa, lisää joukkoon keltuaiset ja sekoita tasaiseksi. Mausta seos rommilla. Vaahdota valkuaiset ja 1 rkl sokeria kovaksi vaahdoksi. Vaahdota vispikerma, lisää joukkoon sokeri ja rommilla maustetut korintit. Sulata liivatteet kuumaan kahviin ja lisää ohuena nauhana kermavaahtoseokseen. Yhdistä suklaaseos ja valkuaisvaahto varovasti ja yhdistä lopuksi kaikki ainekset. Hyydytä seuraavaan päivään. Kakun maku on parhaimmillaan parin päivän päästä!


Tein browniepohjaa vähän ylimääräistä, ja osa siitä pääsi matojen mullaksi lasiastiaan. Hauska idea, moni vähän epäili ennenkuin uskalsi maistaa! :)








Illalla juhlien jälkeen kysyin päivänsankarilta, oliko hän tyytyväinen juhliin ja kakkuun. Hän kuulema oli, mutta kakun päällä olisi pitänyt vielä olla jäätelötötteröitä ja karkkeja. Seuraavana päivänä meille oli tulossa vielä yhdet vieraat, ja päätin tehdä pikkumiehen onnelliseksi. Tarjolla oli jäätelöä, ja sankarin itsensä koristelema annos tötteröillä ja runsaalla karkkikuorrutuksella. Hyvää oli sekin. :)





torstai 10. heinäkuuta 2014

Mekon tuunausta virkkaamalla !



Se taisi olla kesäkuun ensimmäinen maanantai, se viimeinen hellepäivä ennen juhannusta. Hain postilaatikosta Juju-kirjakerhon kuukauden kirjan OmA koppa, kirjoittanut Virpi Marjaana Siira. Istuin puutarhamme lepotuoliin, katsoin kun lapset hyppivät trampoliinissa, ja avasin kirjan. Virkattuja ympyröitä, niistä kirja kertoo. Ympyröitä, palloja, ympyröistä koottua pintaa, kaikkea. Kirja ei anna valmiiksi pureksittuja ohjeita, vaan haastaa kokeilemaan. Kirjan lukemisen jälkeen ympyrät tulivat uniin, useat ympyränvirkkausprojektit olivat mielessä koko ajan. Siira on kehitellyt myös simppelin kirjaamismenetelmän virkkausohjeille, sillä on mielestäni hyvä havainnoida virkkauksen etenemistä! Suosittelen kirjaa niin aloittelijoille, kuin pidempäänkin virkanneille. Kerrassaan hullaannuttava kirja <3



Ensi helpotukseen kirjan inspiroimana syntyi tämä tuunattu kesämekko. Mekko itsessään on valmiina ostettu trikoomekko, joka kuin odotti tuunausta! Olen jo pitkään suunnitellut vaatteiden tuunausta virkkaamalla, mutta se on tuntunut niin vaikealta ilman tarkkoja ohjeita. Mutta tällainenhan on ihan helppoa! Ympyrät syntyvät nopeasti, jonkun taisin tehdä työmatkalla junassa. Virkatessa ympyrät voivat olla toiset hieman liehureunaisia, joidenkin reunat alkavat kireyttään jo nousta. Mutta kun ympyrän kastelee ja pingottaa muotoonsa nuppineuloin pehmeään alustaan, siitä tuleekin täydellinen!

Virkkasin ensimmäiseksi takana olevan ison ympyrän. Sen tekeminen alkaa pienistä pylväillä virkatuista ympyröistä, jotka liitetään yhteen kuten ketju. Tämän ympyrän ohje on suoraan kirjasta. Muut ympyrät ovat sovellettuja eri ohjeista, tätä tehdessä etsin paljon virkkausohjeita pinterestistä, koukuttava paikka sekin.. Ympyrät on virkattu Novitan Kaste -langalla, ja ommeltu ompelukoneen joustotikillä kiinni. Tämä on uusi suosikkimekkoni. :)

Virkkauksiin!



perjantai 6. kesäkuuta 2014

mekkoja mekkoja mekkoja!!


Edellisen mekkopostauksen innoittamana päätin kaivella kaappien kätköistä muitakin tyttäreni mekkoja. Kun hän syntyi, ihmettelin neulelehtien niukkaa tarjontaa vauvojen mekko-ohjeissa. Silloin minulle kerrottiin, että vauvoja ei yleensä pueta mekkoihin ja että ne ovat epäkäytännöllisiä. Pah, sanon minä! Tyttäreni on pukeutunut mekkoihin vauvasta saakka, ja rakastaa niitä kuten äitinsäkin. Vauvat voi hyvin pukea mekkoihin, toki kevyet puuvillaiset ovat parhaita, eikä kannata tehdä kovin pitkää, ettei liikkuminen vaikeudu. Pikkumekot syntyvät nopeasti, vaikkakin ohjeita on tosiaan hankala löytää, ainakin sellaisia kivoja.. :) Mutta esimerkiksi villatakkien ohjeistakin saa hyviä viitteitä mekon neulomiseen. Voit tehdä mekon esimerkiksi niin, että neulot villapaidan etu- ja takakappaleen ohjeen mukaan, yhdistät kappaleet, ja poimit helmasta silmukat uudelleen puikolle ja teet helman. Helman leveys riippuu siitä, kuinka usein lisäät silmukoita. Oman systeemin voi keksiä ihan omasta päästä, mikään ei ole kiellettyä! J

Raidat


Näissä mekoissa näkyy hyvin oma mieltymykseni väreihin. Kirjoneuleen neulominen tekee neuleesta puolet paksumman kuin normaalista neuloksesta. Kirjoneule ei myöskään jousta yhtä hyvin. Siksi näissäkin mekoissa on päädytty usein raitaan. Myös raidoittamisessa on muutamia huomioitavia seikkoja. Inhoan yli kaiken päättelyä, varsinkin jos pääteltäviä lankoja on paljon.  Jos siis mekossa on raitoja, ja paljon erilaisia värejä, kannattaa varmistaa, etteivät lankajuoksut nurjalla puolella tule liian pitkiksi. Mekoista pienin on mielestäni paras, mallinsa ja väriensä puolesta. Sitä on toki käytettykin vain muutaman kerran kun se on niin pieni! Koko on muistaakseni n. 68. Violetti-vihreä raitamekko on neulottu Novitan Miami-langasta. Se on kestänyt hyvin pesua, ja on mukavaa ja joutuisaa neuloa. Itse asiassa minulla odottaa kaapissa iso kasa eri värisiä miami-lankoja johonkin ihanaan tunikaan itselleni! Mitä ihanaa niistä keksisikään??? J



Kesäkassi!


Rakastan laukkuja yli kaiken! Kesällä voi käyttää erilaisia laukkuja kuin talvella. Kesällä laukut ovat keveitä värikkäitä ja sellaisen voi tehdä helposti itse. Kesäkassiin ei tarvitse vetoketjua tai muita hienouksia. Olen ommellut moneen itsetehtyyn kesäkassiin vuoren puuvillakankaasta, ja tehnyt jonkun yksinkertaisen taskunkin. Valmiita kassin kahvoja saa ostettua askartelukaupoista. Hyviä löytöjä voi tehdä myös kirpputoreilta, tai omia vanhoja laukkuja uusimalla. Vanhassa, jostain syystä käyttämättä jääneessä laukussa voi olla täydellinen hihna uuteen laukkuusi ! 


Ruskeaan ja valkoiseen laukkuun on virkattu ihanaa ananas-pitsiä. Turkoosi laukku on virkattu pelkillä pylväillä. Valkoinen laukku on yhdistetty kahvoihin viimeisellä kierroksella virkkaamalla kerros kiinteitä silmukoita kahvojen ympärille. Ruskeaan kassiin ompelin vuoren värjätystä ruskeasävyisestä kankaasta. Ompeleet eivät ole ihan suorat, mutta ei sillä tässä kohtaa ole niin väliä.. :D Laukun sisään on ommeltu myös virkattu tasku. Taskut kannattaa ommella kiinni vuoreen ennen kappaleiden yhdistämistä!



Viimeistelin viime vuonna opintoni Hämeen ammattikorkeakoulussa, ja viimeisinä kursseinani opiskelin kudontaa. Musta laukku on kudottu tuolla kurssilla. Laukussa on sidoksena kärkitoimikas ja loimena on musta kalalanka. Kuteena on käytetty videonauhaa ja mustaa hamppunarua. Yhdistelmä on mielestäni upea! Kiiltävä videonauha ja rouhea hamppunaru ovat kiva yhdistelmä. Laukku on ommeltu laukun muotoon jälkeenpäin, ja siihen on ommeltu vuori. Hihnat ovat kangaskaupasta ostettua mustaa kanttinauhaa. 




 

torstai 5. kesäkuuta 2014

Kesämekkoja


Keväällä julkaistiin Novitan uudet kesälangat, Huvila ja Kartano. Langassa on ihanat kirkkaat värit, ja se on innostanut minua kaikenlaisiin käsitöihin. Näin suloiset värit suorastaan huutavat tulla esitellyksi monivärisissä neuleissa. Ajatuksissa hyppivät isoäidinneliöt, hexaconit ja kaikenlaiset väri-iloittelut, lähin virkkaustekniikalla. 

Olen opetellut kevään aikana myös Pinterestin käytön ja sitä suosittelen kyllä kaikille käsityön ystäville! Houkuttavia ja koukuttavia kuvia eri aiheista voi hakea suomen- tai englanninkielisillä hakusanoilla, toki muillakin kielillä. Ja huh, mitä ihanaa ihmiset ympäri maailmaa osaavatkaan tehdä!! Pinterestin kautta löysin muutaman mielenkiintoisen mekkomallin, sellaisen jota ei tehdä perinteisesi  etu- ja takakappaleittain, vaan joka alkaa muodostua esimerkiksi isosta ympyrästä, jonka keskipiste on selässä ja reunat yhdistyvät eteen. Yksi malli löytyy täältä. Täydellisiä lankoja odotellessa tein pian 4-vuotiaalleni tyttärelleni pari mekkoyritelmää. Ne valmistuvat niin paljon nopeammin kuin itselle tulevat! 



Ensimmäinen mekko on muunnettu jostain Moda-lehden ohjeesta. Vaikka olen omasta mielestäni melko hyvä lukemaan ohjeita ja virkkaamaan, tähänkin mekkoon tuli muutama amatöörimäinen virhe! :D Se pitää mielen nöyränä, hyvä niin.. Helman reikäkerroksella pitäisi olla puolipylväitä, mutta itse virkkasin reteästi kokonaisia. Lopputuloksessa on toki aivan sama kumpia pylväitä käyttää, mutta tähän pitää olla jonkinlainen vuori tai kunnon legginsit alla, että ei ihan läpi näy! Olin jo virkannut molemmat kappaleet, kun huomasin, että pinkistä alueesta puuttuu pari kuviokerrosta. Laiskana ihmisenä en jaksanut purkaa, joten leikkelin mekon kahteen osaan saksilla, tein tarvittavat lisäkerrokset ja virkkasin kappaleet takaisin yhteen. Yhdistäminen onnistui melko hyvin, lopputuloksesta sitä ei huomaa. 





Toinen mekko on tehty omasta päästä. Tai ei ihan täysin, tein keväällä itselleni samantyyppisen tunikan Novita rose mohair ja nalle -langoista, ja tunika on ollut suosikkivaatteeni! Esittelen sen blogissa syksymmällä.. Tässä mekossa halusin leikitellä väreillä, enkä tylsistyä tekemällä kahta samanlaista kappaletta. Siispä etu- ja takakappale ovat erilaiset! Mitäs tykkäätte? Mekosta puutu vielä napit olalta. Olen huomannut, että noissa pikkutyttöjen mekoissa kannattaa laittaa napit olalle, vaikka tekisi ohjeenkin mukaan, kaula-aukko tuppaa jäämään niin pieneksi, että pää ei meinaa mahtua läpi!




maanantai 2. kesäkuuta 2014

Ruusuja äidille

Ruusukakku
Äitienpäiväkakkupostaus on pahasti myöhässä. Mutta niitä juhlia on kiva muistella vielä näin kesäkuussakin! :)
Äitienpäivää juhlittiin meidän perheessä tänäkin vuonna isolla porukalla, mukana oli monta upeaa äitiä. Äitienpäiväkakun idea löytyi tänä vuonna jo kauppoihin tulleista mansikoista. Mansikat ovat kovasti meidän perheen mieleen, niinkuin varmasti monen muunkin. Tähän kakkuun mansikka sai lisätwistiä kirpeästä sitruunasta ja limestä. Valion maustettu rahka valkosuklaa-lime on raikas lisä kakun täytteeksi. Lime- ja sitruunamehua on täytteessä ja pohjan kostukkeena. Mansikoita on sekä tuoreina, sekä soseutettuina täytteessä. Kokonaisuus on varsin raikas, eikä liian makea! Suunnittelin aluksi laittavani valkoiseen täytteeseen valkosuklaarouhetta, mutta monen vieraan laktoosivaivojen takia jätin sen pois. 



Ruusupursotus on ollut jo pitkään to do-listalla, nyt se pääsi vihdoin kokeiluun. Inspiraatio löytyi täältä.  Kerman joukkoon on lisätty tuorejuustoa vaahdon jämäkkyyden lisäämiseksi. Kakku sivellään kauttaaltaa kermavaahdolla ennen pursotusta. Pursotukseen käytetään Städterin 14 mm tähtityllaa. Se on sellainen tylla, joka kannattaa hankkia, sillä saa hyvät peruspursotukset kakkuihin ja muffinseihin! Kakkuun on suihkutettu lopuksi myös helmiäissprayta, se näkyy huonosti kuvassa. Värikkäällä spraylla saisi lisättyä kivasti kolmiulotteista vaikutelmaa!


Ruusukakku

5 munan sokerikakkupohja, leikattuna 3 osaan
Kostutus: vedellä laimennettua sitruunamehua

1. täyte (valkoinen täyte):
2,5 dl vispikermaa
1 prk valkosulkaa-limerahkaa
(100 g valkosuklaaruohetta)

Laita ensimmäiseen väliin kostutuksen jälkeen puoliksi leikattuja mansikoita, sen jälkeen täyte.

2. täyte (vaaleanpunainen täyte):
2,5dl vispikermaa
1 prk valkosuklaa-limerahkaa
1 pieni rasia pakastettuja mansikoita soseutettuna
1 liivatelehteä
2 rkl limemehua


keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Keväinen synttärikakku

Appelsiini-suklaakakku
Tänä pääsiäisenä matkasimme rakkaaseen mummolaan, jossa riitti touhua ja toimintaa koko perheelle. Ihanan pääsiäisen kruunasi äitini syntymäpäivä, jonne sain tehdä kakun. Äiti sai lahjaksi mm. reissun syyskuun kädentaitoristeilylle laatutyttärien kanssa. Viime syksynä teimme ihanan reissun, ja siitä on tehtävä perinne! 


Kakun täytteitä mietittiin pitkään ja hartaasti. Naisen kakussa on tietenkin oltava suklaata. Sen lisäksi haluttiin jotain raikasta, sitrusmaista, keväistä. Päädyimme appelsiinin ja tumman suklaan klassiseen liittoon. Appelsiinimoussekin maistui oikeasti appelsiinille. Laitoin mousseen 2 appelsiinia, joista irroittelin hedelmälihat ja soseutin. Soseesta siivilöin vielä pois turhan mehun, joka käytettiin kostukkeeksi. Vähän jouduin käyttämään kaupan appelsiinimehua jatkeeksi. 



Kuorrutteeksi tein suklaamassan valkoisesta suklaasta. Suuri ajatukseni oli tehdä massaan pintakuviointi pitsiliinalla, samaa tekniikkaa käytetään esim. savitöissä. Tämä ei onnistunnut aivan täydellisesti, tuotekehittelyä on vielä tehtävä! :) Kaulitsin siis ensin massan, jonka jälkeen painoin liinan kuorrutteen päälle. Kaulitsemalla liina likkui paljon, siispä painelin liinan kuviot käsillä kuorrutteeseen. Pyöreä kuviointi menetti hieman muotoaan siirtovaiheessa, valmiin kakun pinnalla kuvio näytti kirkoveneeltä.. :( Myös pitsiliinani oli ehkä turhan pienireikäinen, isommilla kuviolla olisi saanut selkeämmin struktuurin pintaan. Mietin myös, voisiko pitsiliinan painella valmiin kakun päälle, silloin kuvio ei muokkautuisi siirrtämisestä. Täytyy kokeilla! Kuorrutteen voisi myös viimeistellä helmiäissprayllä, nyt sellaista ei ollut saatavilla. Vaatimattoman kuvionnin päälle piti keksiä lisää kuviointia, joten kuvioinnit synnytettiin kaapista löytyvillä tarvikkeilla!  Jälkeenpäin ajateltuna kuviointi on aika samanhenkinen kuin Lotan kakussa. Kaiken kaikkiaan, kakku oli HYVÄÄ, suosittelen! :)


Appelsiinimousse:

2,5 dl vispikermaa
200 g appelsiinituorejuustoa
2 appelsiinin hedelmälihat, joista mehu on siivilöity pois
2 appelsiinin kuoriraaste
2 rkl sokeria

Suklaamousse:

2,5 dl vispikermaa
100g vaniljatuorejuustoa
130 g tummaa suklaata

Kostutus:

2 appelsiinin mehu + jatkeeksi valmista appelsiinituoremehua

Valkosuklaakuorrute (Lähde: Kinuskikissa)

200g valkosuklaata
2 dl vaaleaa siirappia
4 dl tomusokeria

Suklaakuorrute tehdään kattilassa, kuorrutusta edeltävä päivänä. Mikä tahansa suklaa sopii. Sulata suklaa mikrossa. Lämmitä siirappia kattilassa niin, että siirappi notkistuu. Älä keitä. Yhdistä siirappiin sulanut suklaa ja  siivilöity tomusokeri. Sekoita tasaiseksi jälkilämmöllä. Laita valmis massa leivinpaperilla päällystettyyn astiaan jääkaappiin. Kaulitse tomusokerin avulla.